Arktinen museo Nanoq Pietarsaaressa

Keskellä metsää, noin 7 km päässä Pietarsaaren keskustasta, sijaitsee ainutlaatuinen arktinen museo Nanoq. Museo teki minuun vaikutuksen jo pikku tyttönä ja olen vieraillut Nanoqissa useamman kerran. Tällä kertaa halusin viedä viimein myös oman perheeni tänne. Nanoqissa on päänäyttely, näyttävä pihapiiri sekä joka kesä vaihtuva erikoisnäyttely, joka tänä vuonna on Máttut saamelaisnäyttely.

Nanoq – Arktinen museo

Arktinen museo Nanoq

Vaasassa syntynyt ja sittemmin Fäbodassa kasvanut Pentti Kronqvist perusti Nanoqin museon Pietarsaareen talkoovoimin vuonna 1991. Pentti on taustaltaan palomestari, ensihoitaja ja naparetkeilijä joka sai arktisilla seikkailuillaan ajatuksen museon perustamisesta.

Nanoqin arktisessa museossa esitellään eri arktisten alueiden kansoja ja heidän kulttuureitaan. Museon nimi Nanoq on grönlantia ja tarkoittaa jääkarhua. Nanoqissa on esillä myös täytetty naaras jääkarhu, Miss Nanoq.

Museon perustaja Pentti Kronqvist on tehnyt lukuisia matkoja arktisille alueille ja vuonna 1976 hän hiihti Grönlannista Kanadaan äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa ja sittemmin hän on johtanut suomalais-norjalaisen retkikunnan Grönlannin halki, jolloin matkaa on kertynyt yli 700 km. Kuvitelkaa itse hiihtäen vastaavan matkan, huh! Juuri tämän kaltaiset matkat ovat inspiroineet tutustumaan Nanoqiin.

On niin mielenkiintoista kuulla ja nähdä, minkälaisia varusteita heillä on ollut ja miten he ovat vaikeista tilanteista selvinneet. Paljon on asioita muuttunut 1970-luvun jälkeen esimerkiksi varusteiden suhteen. Onneksi Pentillä oli vankka tausta pelastustehtävistä ja kestävyysurheilusta, mikä auttoi selviytymään näistä naparetkistä, läheltä piti tilanteita nimittäin oli.

Näillä matkoilla Pentti tutustui alueiden eri kansoihin ja heidän kulttuureihin ja halusi tuoda heidän kulttuuria tutuksi myös muille. Matkoilta tuotujen esineiden ja muistojen myötä on syntynyt mielenkiintoinen kokoelma Arktisilta alueilta. Hän on museonjohtajana itsekin osallistunut Nanoqissa opastuskierroksiin ja olen myös saanut kuulla hänen omakohtaisia tarinoitaan.

Nanoq on upea paikka ja museo on todella ansaitusti saanut useita kunniamainintoja.

Päänäyttely

Museon päärakennus edustaa pohjoisgrönlantilaista turvemajaa ja se onkin sellainen, ettei koko rakennusta välttämättä edes heti huomaa, niin hyvin se sulautuu maastoon. Päärakennus on kaksikerroksinen ja esillä on mm. pohjoisgrönlantilaisia esineitä ja työvälineitä sekä esineitä jopa 1600-luvulta, mieleeni jäi myös 7000-vuotta vanha grönlanninvalaan selkänikama.

Alakerrassa esitellään antarktiselta ja arktisten alueiden kansojen elämää ja esineitä kuten vaatteita ja pyyntivälineitä ja Pohjois-Kanadan inuiittien vuolikivistä tekemiä esineitä. Näyttelyssä on myös täytettyjä eläimiä, kuten jääkarhu, pari karhua ja poro. Alakerrassa on myös pieni kirjasto, mistä löytyy paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä Pentin keräämä jääkarhukokoelma.

Yläkerrassa on esillä naparetkillä käytettyjä välineitä ja kertomuksia useilta eri retkikunnilta sekä valokuvia. Tämä näyttely on itsellä jäänyt jokaisella kerralla parhaiten mieleen, kun on saanut nähdä konkreettisia esineitä ja vielä sellaisia, joista osa poikkeaa tämän päivän varusteista ja silti niillä on aikoinaan pärjätty ankarissa olosuhteissa.

Mattut – juuret, erikoisnäyttely 2022

Kesällä 2022 Nanoq tekee yhteistyötä saamelaismuseo Siidan kanssa, joka on myös saanut juuri valmiiksi suuren museolaajennuksen. Nanoqissa on esillä valokuvia saamelaiskulttuurista ja esimerkiksi saamelaisista vaatteista.

Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa, yhteensä saamelaisia on n. 100 000 joista n. 10 000 asuu Suomessa. Saamelaisten kulttuuri on vahvaa ja sitä edelleen ylläpidetään ja kehitetään.

Itse olen saamelais-fani, jos näin voi sanoa ja siksi innostuin todella paljon, kun kuulin että Nanoqissa on saamelaisnäyttely esillä tänä kesänä. Kun astuin näyttelytilaan ja taustalla soi saamelaismusiikki, valtasi mieleni todella hyvä ja kotoisa olo. Kokemus oli jopa hämmentävä, en osannut odottaa että reagoisin niin voimakkaasti.

Saamelaiskulttuurissa on jotain niin mystistä, mikä itseäni kiehtoo niin kovasti ja mistä sitä tietää, vaikka minussa virtaisi saamalaista verta, kun reagoin siihen aina niin vahvasti. Olenhan aina puhunut, että sydämeni tuntuu kuuluvan pohjoiseen.

Nanoqin pihapiiri

Nanoqin pihapiirissä on lukuisia mielenkiintoisia, pieniä rakennuksia jotka edustavat pohjoisten eri kulttuureja. Mm. Lappilainen kullanhuuhdontaleiri, suomalainen savusauna, pyyntimaja Huippuvuorilta, Pohjanmaalainen pyyntivaja, komentokeskus talvisodasta, pohjoisgrönlantilainen turvemaja, kopio yhdestä maailman pohjoisimmasta kirkosta (Pohjantähti) ja monia muita rakennuksia.

Pentti on pelastanut purkukuntoisia rakennuksia ja hyödyntänyt niiden materiaa ja rakentanut niistä useita pienempiä rakennuksia Nanoqin pihapiiriin. Pihapiiri Nanoqissa on todella upea ja samaan aikaan suloinen. Rakennukset istuvat niin hienosti maastoon, joka on kallioista ja kauniin mäntymetsäistä.

Lue lisää Nanoqin pihapiirin rakennuksista täältä.

Pentin rakentama pieni kylä koostuu useasta pienestä rakennuksesta, joissa on esillä vanhoja paikallisia työvälineitä
Nanoqin kirkkoa vuokrataan oikeisiin kirkollismenoihin, mm. häihin ja hautajaisiin
Turvemaja

Muuta ohjelmaa Nanoqissa

Nanoqissa on lapsille jääkarhubingo, jolloin piha-alueelta ja mökeistä tulee etsiä pyöreitä jääkarhukuvia. Jääkarhubingo oli hauskaa puuhaa, mikä sai kiinnittämään huomiota museon joka nurkkaan ja oli sopivan haastavaa tehdä yhdessä lapsen kanssa. Lapsi löysi monta jääkarhua ja me aikuisetkin innostuimme niitä jatkuvasti etsimään. Kierroksen lopuksi lapsi sai pienen yllätyksen.

Nanoqissa järjestetään kesäisin myös Nanoq Escape, jossa normaalin pakopelin ulospääsemisen sijaan tulee löytää avaimet, jotta pääsee alueen mökkeihin sisälle. Valittavana on 2 eri teema vaihtoehtoa.

Tästä linkistä voit lukea lisää Nanoq Escapesta ja sen hinnastosta.

Museoalueen muita tiloja vuokrataan myös, mm. savusaunaa ja pientä kirkkoa. Museoportin ulkopuolelta lähtee myös patikkapolkuja ja tänä kesänä lähimetsään on valmistumassa seikkailurata lapsille. Museon alueella on kesäisin kahvila, mistä saa hakea syötävää ja juotavaa ja nauttia eväistä keskellä pihapiiriä. Ja kun täällä päin liikkuu, ei kannata ohittaa upeaa Fäbodaa, joka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä (kerron siitä lisää seuraavassa postauksessa).

Jääkarhubingoa Nanoqissa, kivaa puuhaa myös lapselle 🙂

Miten löytää perille?

Nanoqin osoite: Pörkenesintie 60, 68620 Pietarsaari. Parkkipaikalta on 350 metrin kävelymatka museoalueelle, reitti kulkee leveää polkua pitkin metsän keskellä.

Museo avoinna: 1.6-31.8.2022 päivittäin klo 11-18 (juhannuksena suljettu). Sesongin ulkopuolella on museo auki joka kuukauden ensimmäinen viikonloppu klo 11-15.

Sisäänpääsymaksut: Aikuinen 10 € / 8 € opiskelijat / 5 € lapset, alle 7 v maksutta. Museo opastuksen kanssa: Aikuinen 15 € / opiskelijat 13 € / koululaiset 5 €.

Suosittelen opastuksen ottamista, sillä sitä kautta niin monipuolisesta alueesta ja sen historiasta saa eniten irti. Opastuksen ottamalla saa kuulla myös enemmän tarinoita tehdyistä naparetkistä. Oli myös positiivinen yllätys, että saimme ottaa Inga-koiran mukaan piha-alueelle.

10 kommenttia

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Tuolla olisi joskus ihan mahtavaa päästä käymään, aihepiiri on todella kiinnostava! Enemmän olen perehtynyt Roald Amundsenin ja Robert Falcon Scott ja heidän tutkimusmatkoihin Etelämantereelle, mutta arktinen alue ja sen historia ei ole niin tuttu, niin tuo museo varmasti avaisi sitäkin puolta.

    • Elina

      Totta! Tämä olis teille kyllä todella mielenkiintoinen kohde! 🙂 Suosittelen lämpimästi käymään, itsekin haluan ja aion käydä täällä vielä neljännenkin kerran! Niin paljon jäi vielä tarkemmin tutkimatta, etenkin nyt kun pyörin näyttelyssä taaperon kanssa joka yritti koskea jokaiseen vitriiniin ja mieskään ei ehtinyt koko päänäyttelyyn kun joutui lähteä lasten kanssa jo autolle 😀 Seuraavaksi sitten vielä enemän irti ajan kanssa ! 🙂

  • Eveliina / Reissukuume

    Muistan joskus lukeneeni tästä museosta! Ja todenneeni, että se on ”ihan liian kaukana ja ihan liian puskassa” silloisen turkulaisen näkökulmasta 😀 Mutta ehdottomasti pidän paikan mielessä, jos/kun lähdetään taas kiertelemään Suomea jossain vaiheessa kesää 🙂

  • Tanja for Takeoff

    Nyt kyllä hävettää tunnustaa, etten ollut edes kuullut tästä museosta, joten postaus oli tosi hyödyllinen, kiitos! Aivan ihana tuo kirkko, just tuollaisessa intiimissä paikassa häät ja hautajaiset pitäisi viettää.

  • Terhi

    Kiitos tästä postauksesta, tuolla olen aina halunnut vierailla, minulla on jopa esite paikasta, mutta viime kesänä sinne ei päästy vaikka ohi ajettiin.
    Olen lukenut Pentti Kronqvistin matkoista ja ihailen hänen elämäntyötään, museohan on kokonainen pieni kylä. Olisi kykllä hienoa joskus käydä Grönlannissa katselemassa sikäläisiä asumuksia.

  • Pirkko / Meriharakka

    Liikuimme tuolla suunnalla viime kesänä ja olimme jopa tästä tietoisia, mutta lopulta valitsimme Pietarsaaressa toisin. Tämän perusteella olisi kyllä ehkä kannattanut valita tämäkin!
    Mutta toisaalta, tykkäämme rannikosta, joten ehkä hyvinkin taas jonain kesänä palaamme tuolle suunnalle …

  • Ne Tammelat

    Vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta museolta. Huippuvuorilla käymisen jälkeen on kyllä alkanut kiinnostaa ihan eri tavalla jääkarhut ja tuollaisten alueiden olosuhteet, tarinat ja retket (en kyllä näe itseäni hiihtämässä edes Paloheinän metsässä, saatika Grönlannissa 😀 ).

  • Annemaria/Samppanjaa muovimukista

    Kieltämättä kuulosta hieman omituiselta, arktinen museo Pietarsaaressa. Mutta jos oikein ymmärsin, kyse onkin enempi yhden miehen elämäntyöstä ja hänen matkoihinsa liittyneistä asioista ja tarinoista. Joka tapauksessa ihan kiinnostavalta näyttää. Erityisesti kiinnosti se, että museo nostaa esiin alkuperäiskansoja ja heidän elämäänsä.

  • Anna | Tämä matka -blogi

    Onpas erikoista, että tuollainen museo kokonaisuus on Suomen Pietarsaareen saatu tehtyä. Ja siis noin laaja ja monipuolinen, että ei ole vain päänäyttelyä, vaan myös muita näyttelyitä. Tuossa sen näkee, että jos on omistautumista asialle, voi myös talkoovoimin ja vapaaehtoistyön avulla luoda kaikkea hienoa.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.