Keski-Norjan Helgeland, tällainen oli matkareittimme Keski-Norjassa
Lähdimme viime kesänä asuntoautolla Keski-Norjaan, matkassa olimme noin viikon. Tässä postauksessa kerron reittimme pääpiirteet ja päiväkohtaiset etapit sekä fiilikset, kokemukset ja vinkit Keski-Norjan reissulta. Kerron myös kokemuksia koiran viemisestä Ruotsista Norjaan. Tarkemmat postaukset eri kohteista julkaisen myöhemmin.
Lyhyesti Helgelandista. Helgelandin maakunta sijaitsee Keski-Norjassa Mo i Ranan ympäristössä, napapiirin alapuolella ja Trondheimin yläpuolella.
Helgelandissa on tuhansia saaria, arviolta n. 6500 saarta ja alue on suosittua nimenomaan saarihyppelyyn, merimelontaan ja pyöräilyyn. Helgelandin saaria voi myös kiertää purjeveneellä tai järjestetyllä kumiveneretkellä.
Minulla oli pitkäaikainen haave päästä Trondheimiin, joten sisällytimme sen tähän reissuun. Oli vaikea hahmottaa etukäteen, missä päin Keski-Norjaa viihtyisimme parhaiten, joten lähdimme Trondheimista etenemään pohjoiseen ja päätimme kohteet tarkemmin vasta matkan päällä.
Jälkeenpäin todettuna reissun loppupätkä oli reissun parasta antia ja tulemme ihan varmasti vielä jatkamaan siihen mihin viime kesänä jäätiin. Norja on lempimaani mihin matkustaa, joten haluamme kokea sen monessa palassa. Hienoja paikkoja koimme jo tämän reissun aikana, mutta sinne jäi vielä paljon upeita helmiä.

Päivät 1 & 2: Kohti Årea
Lähdimme perjantai-iltana Wasalinella Vaasasta Uumajaan, mihin jäimme ensimmäiseksi yöksi puskaparkkiin. Seuraavana päivänä jatkoimme Höga Kustenille, missä pidimme pidemmän tauon ennenkuin jatkoimme Ruotsin halki kohti Årea.
Tästä päivästä Ruotsissa voitte lukea lisää postauksesta Piipahdus Höga Kustenille ja epätoivoinen yritys päästä Högbondenin majakalle. Toisen yön vietimme Åressa puskaparkissa.
Koiran kanssa Ruotsista Norjaan
Yksi syy miksi jäimme Ruotsiin vuorokaudeksi oli se, että otimme Ingalle Uumajassa ekinokokkilääkityksen eikä Norjaan ollut vielä asiaa 24 tuntiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut noudattaa lääkityksen pitkää sääntöä, jolloin lääkitys oltaisiin aloitettu hyvissä ajoin Suomessa, tällöin olisi saanut ajaa suoraan Norjan rajan yli pysähtymättä Ruotsissa 24 tunniksi.
Lue lisää lääkityksen säännöistä postauksesta Koiran kanssa Ruotsiin ja Tanskaan, näin se onnistuu käytännössä.
Olimme ilmoittaneet Ingan Ruotsin tulliin ja olin lukenut etukäteen, että EU-maasta on eläin ilmoitettava etukäteen Norjan tulliin. Niinpä pysähdyimme tullikopin eteen ja kävelin sisälle koiran passi kädessä. Tullimies ilmoitti, ettei ole tarpeellista tarkistaa nyt papereita, pääasia että paperit on kunnossa mikäli tulee tarkastuksia.
Tässä vaiheessa kerron jo, että paluumatkan lähestyessä etsin eläinlääkärin tiedot läheltä Norjan ja Ruotsin rajaa (Ruotsin puolelta) ja varasin Ingalle ekinokokkilääkityksen Suomeen paluuta varten.
Gratian eläinlääkäri Tärnabystä Uumajan suuntaan sijaitsi kätevästi valtatien E12 varrella ja lääkitys oli hoidettu parissa minuutissa, kunhan viikonlopun päivystykseltä tuli meidän vuoro. Ruotsista Suomeen tultaessa on lääkityksen annettava viimeistään 24 tuntia ennen Suomeen tuloa, joten laivaan emme pitäneet kiirettä paluumatkallakaan.

Päivä 3: Trondheim
Aamulla ylitimme Norjan rajan ja maisemat muuttuivat myös näillä leveysasteilla Norjan näköisiksi. Edessä näkyi vuoria ja tien vieressä oli joki, jossa oli paljon ihmisiä kalastamassa. Trondheimista kerron lisää jo seuraavassa postauksessa, joten jatketaan matkaa. Yön vietimme leirintäalueella Trondheimin ulkopuolella.

Päivä 4: Norjan maisematietä 17 pitkin Torghatteniin
Vajaa pari tuntia Trondheimista pohjoiseen alkaa tie nro 17 joka on yksi Norjan maisemateistä ja joka kulkee Steinkjeristä Bodöhön asti. Reitin 650 km pituisesta maisematiestä on 420 km kansallista maisemareittiä. Mielestämme reitin alkuvaihe oli varsin tylsää, ei tullut mitään maisemien ilotuksia.
Matka-aikaa säästää 30 min mikäli ajaa maisematien alkupätkän isoa tietä pitkin, tätä voin suositella ellei aio maisematieltä poiketa muualle. Maisemat nimittäin muuttuvat vasta myöhemmin ja n. 40 km ennen Holmin lauttasatamaa on jo maisemat paremmat.
Vasta ylitettyämme Helgelandin maakunnanrajan, alkoi maisemat muuttua mielenkiintoisiksi. Vuoret suurenivat ja tien vieressä näkyi vuonoja, vesiputouksia ja kauniita maisemia.



Lauttamatkat Helgelandissa
Hyppäsimme matkan ensimmäiseen lauttaan Holmissa ja liput saimme ostettua jonosta, missä lipunmyyjä kävi jokaisen auton luona. Lauttamatka kesti 20 min ja lauttamatka Holmista Vennesundiin maksoi n. 20 euroa.
Hinta määräytyy auton pituuden mukaan eikä riipu henkilömäärästä. Lauttoihin ei tarvitse varauksia ja lauttoihin pääsee tulojärjestyksessä. Osa lautoista on tällä maisematien pätkällä ilmaisia, pikavenereiteille taas voi tehdä etukäteen varauksia. Reisnorland.no ja atb.no sivustoilla voi tutkia tarkemmin lauttamatkoja, niiden aikatauluja ja hintoja.
Etukäteen voi ladata AutoPassin, jolloin auton rekisterinumero luetaan satamassa ja lauttamatkat veloitetaan AutoPass sopimukseen merkityltä tililtä (AutoPassilla voi saada alennuksia lippujen hinnoista). Meillä ei tätä ollut ja osan lautoista maksoimme FerryPayn kautta. Jälkimmäistä suositellaan koska siinä säästää AutoPassin laskun postituskulut.
Koira tuli jättää lauttamatkojen ajaksi autoon, joissakin lautoissa sai koiran ottaa mukaan kannelle mutta ei lauttaan sisälle.

Pian Vennesundin lauttasataman jälkeen oli kiva levähdyspaikka ja nähtävyys, Sundshopen. Sundshopenille on rakennettu perinteisellä tavalla pitkä kivisilta.
Tällä rannalla kohtaavat meri ja makeavesi ja rannalla on nousu ja laskuvettä. Sundshopenilla on hiekkaranta ja vessat, mutta täällä on leiriytyminen kielletty. Maisema pitkältä kivisillalta on kaunis ja itse siltakin on mielestäni todella kaunis.
Se on rakennettu viettävästi niin, että voi kävellä kuivin jaloin myös nousuveden aikaan sinne saakka, missä järven pohja yhtäkkiä syvenee. Noin kilometrin päässä on kanava, mistä siirtyy vuoroveden mukana eri merikasveja ja eläimiä tehden paikasta biologisesti uniikin ympäristön.




Iltapäivällä saavuimme Torghatteniin, missä kävimme patikoimassa ja tästä kuulette lisää omassa postauksessa. Torghattenissa yövyimme leirintäalueella.
Päivä 5: Torghattenista Vegaan
Aamupäivällä suuntasimme Hornin lauttasatamaan. Emme olleet etukäteen katsoneet aikatauluja joten saimme 1½ tuntia kuluttaa aikaa lauttasatamassa (tarkista siis aikataulut etukäteen). Lauttamatka Hornista Vegaan kesti 45 min ja lautta pysähtyi myös Ylvingen saarella, josta se jatkui Vegan saarelle.
Vegan saari on Unescon maailmanperintökohde ja tästä saaresta kuulette lisää omassa postauksessa. Vegan saarella yövyimme matkaparkissa. Maisemat lautalta olivat kauniit.
Päivä 6: Vegasta Tjottaan
Seuraavana päivänä hyppäsimme taas lauttaan, joka vei meidät tunnissa Vegasta Tjottaan. Siellä meidän oli tarkoitus jäädä leirintäalueelle lähelle De syv søstre, mutta leirintäalue oli täynnä. Matkan varrelle jäi De syv søstre vuoristo ja niiden lukuisat patikointireitit, Donnan saari ja hienot sillat ja maisemat.
Ajelimme eteenpäin Sundøya Campingiin yöksi, ajoimme ajoissa leiriin ja pidimme huoltopäivän. Oli ihana päästä muutaman puskaparkki päivän jälkeen taas suihkuun ja pesemään pyykkiä. Tämä leirintäalue oli ihan tyhjä, eikä siellä ollut edes henkilökuntaa. Saimme maksun hoidettua puhelimitse ja lasku tuli myöhemmin sähköpostiin, yksi yö asuntoautolla sähkön kanssa maksoi 26 euroa.
Parkkeerasimme asuntoauton leikkipaikan viereen, missä lapset viihtyivät iltatoimiin asti sekä heti aamusta lähtöön saakka, eivät olisi silloinkaan halunneet jättää leirintäalueen leikkikenttää ja siirtyä eteenpäin. Lapsille teki hyvää yksi rennompi päivä kun emme istuneet koko päivää autossa. Rannalla oli levolliset maisemat vuonoon ja illalla oli jälleen laskuvesi.



Päivä 7: Kohti Mo i Ranaa
Tänään hyppäsimme reissun neljänteen lauttaan, Nesnan lautta kesti 20 min. Tämä päivä meni puhtaasti autossa ja välillä pysähtelimme katselemaan maisemia.
Maisematie 17 jatkuu Nesnasta eteenpäin ja matkanvarrelle jää muutama hieno maisemapaikka missä pysähtyä. Maisemat aukeavat vuorille, vuonoon ja merelle. Täältä ajelimme Stokkvågeniin, mihin jäimme harkitsemaan jatkaisimmeko muille saarille. Aikataulut kuitenkin painoivat päälle ja jouduimme hautaamaan ne ajatukset.






Ajelimme vielä Kilboghavnin satamaan, mistä päätimme kääntyä takaisin, reitti oli kuitenkin ihan kaunis vuonoineen ja oli näköalapaikkoja läheisille saarille. Täällä suunnalla vuoret oli isompia kuin esimerkiksi eteläisimmillä reiteillä joilla olimme ajaneet.
Matkaparkkiin jäimme nro 17 tien varteen Hellågan parkkiin, siellä oli vessat ja asuntoauton tyhjennyspaikka, sekä näkymät merelle ja vuoristoon. Matkaparkin rannalla oli kallioinen ranta, minne illalla kerääntyi ihmisiä kalastamaan. Oli kaunis kesäilta ja näitä maisemia katsellessa, harmitti seuraavan päivän Suomeen paluu.



Päivä 8: Ruotsin läpi Uumajaan yöksi
Ruotsin ja Norjan rajan ylitimme viikon reissun jälkeen. Pysähdyimme eläinlääkäriin ja ruokatauon pidimme Tärnabyssä. Lyckselessä ihmettelimme kaupungin kuuluisia tai lukuisia jenkkiautoja joita pyöri kaupungilla runsaasti.
Taukojen vuoksi sujui Ruotsin halki ajaminen yllättävän nopeasti / kivuttomasti. Jäimme Uumajan ulkopuolelle viimeiseksi yöksi Tallbacken matkaparkkiin. Täältä löytyi vessat, asuntoauton tyhjennyspaikka, lapsille leikkipaikka, ranta ja grillipaikka sekä ulkoilumaastot.
Saimme reissun ensimmäisen kunnon sateen, koko viikon ajan oli asteita ollut +20 molemmin puolin. Seuraavana aamuna jatkoimme suoraan Uumajan satamaan ja sieltä laivalla Merenkurkun yli takaisin kotiin.

Lista Keski-Norjan nähtävyyksiä
Ennen matkaa kirjoitin itselleni ylös paikkoja, jotka Keski-Norjassa kiinnostaisivat. Emme luonnollisesti ehtineet käydä kuin vain murto-osassa, mutta kirjoitan ne tähän ylös jotta sinä voit tutkia tarkemmin olisiko joku niistä kiva käyntikohde mahdolliselle Keski-Norjan matkalle:
- Torghatten, helppokulkuinen patikointireitti, nähtävyytenä iso reikä vuoressa
- Vega, Unescon maailmanperintökohde ja saari Helgelandissa
- Laksforsen, vesiputous valtatien varrella (emme ajaneet tämän kautta, niin se jäi välistä)
- De syv søstre vuoristot ja patikkapolut
- Donna, hieno näkymä huipulta
- Tomman saari, kaunis helmi
- Lovund, lunnilintujen saari
- Traena, vanha kalastajakylä, hyvä pyöräilyyn, idyllinen
- Rodoyan saari, 1000 askelta huipulle, kalkinvalkea ranta
- Lamsdal ja muut kansallispuistot
- Nordfjorden, pitkä vuono Rodoyassa
- Sjögata / Masjoen, 1800-luvun puutalokaupunki
- Saltstraumen, maailman voimakkain vuorovesikierre, tämä tosin lähempänä Bodötä
- Storvika, kaunis vaalea ranta
- Jektvik, kauniit näköalat vuorille ja vuonoille
- Braset, näköalapaikka Svartisenille
- Svartisen, Norjan toiseksi suurin jäätikkö
Matkan fiiliksiä
Keski-Norjassa matkaili suurimmaksi osaksi norjalaisia ja saksalaisia, eikä juurikaan näkynyt muita kv-turisteja saatikka suomalaisia. Tapasimme viimeisenä iltana Norjassa saksalaisen pariskunnan, jotka olivat reissun päällä 6 viikkoa, toinen saksalaispariskunta matkaparkissa oli nähnyt meidät Vegan saarella pari päivää aiemmin.
Itselläni löi ihan tyhjää pitkän tovin, kun koitin muistella, missä ihmeessä olimme pari päivää sitten olleet. Matkan tahti oli turhan haipakka ja tuntui, että koko tämä Keski-Norjan reissu meni muutenkin jotenkin ihan sumussa. Seuraavaksi keskittyisin pelkästään Mo i Ranan ympäristöön ja Helgelandin saaristoon ja skippaisin Trondheimin pohjoispuolen kokonaan. Pienempi alue jota tutkia, ettei koko viikko mene paikasta toiseen ajaessa.

Keski-Norjassa ei tullut samanlaisia sydämenmuljahduksia kuin pohjois-norjassa, täältä ei siis välttämättä löydä samaa taikaa, vaikka kaunista onkin. Kaikki norjalaiset on ollut tosi iloisia ja pirteitä.
Kannattaa varata hyvin aikaa, etenkin jos meinaa käydä useilla saarilla sillä lauttamatkoihin menee oma aikansa. Ruuhkia ei ollut missään ja tuntui, että joka paikassa saatiin ajaa ja majoittua omassa rauhassa. Suosittelen siirtymään Helgelandiin Ruotsin halki Uumajasta Hemavaniin ja ylittää raja Mo i Ranaan. Maisemat täällä päin ovat paljon kivemmat kuin esimerkiksi Trondheimin pohjoispuolella.
Seuraavalla kerralla keskittyisin nimenomaan Helgelandin pieniin saariin ja saarihyppelyyn täällä.



10 kommenttia
Mari/ Maailma kotina
Olen ajatellut, että Norjaan ei voi mennä vain viikoksi. Osoitit ajatukseni vääräksi. Toki listasi missä olisi voinut käydä, on pitkä😅🤷♀️
Eveliina / Reissukuume
Inga näyttää niin tyytyväiseltä! 🙂 Dodoa en viitsi enää mukana erityisemmin raahata, koska vaikka se seikkailuista nauttiikin, niin onhan matkustus myös stressaavaa.
Kohteena maailma / Rami
Muistan kun yläasteikäisenä tehtiin sama reitti toisinpäin. Ihastuin silloin Norjaan ja sen jälkeen olen siellä käynyt useasti. En ole kuitenkaan käynyt sen jälkeen Mo i Ranan ja Trondheimin väliä, mutta suunnitelmissa sekin on. Postaus palautti mieleeni mukavia muistoja Norjasta.
Heidi / Himomatkaajan turinoita
Mielenkiintoinen juttu ja reitti! Täytyy sanoa, että Norja matkailukohteena kiinnostaa, ja ikäväkseni en ole päässyt käymään kuin vasta Oslossa. Nyt kun perhe täydentyi koiralla, joten kaikki kohteet johon Nemon voi ottaa mukaan, kiinnostaa.
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Me ajeltiin jokunen vuosi Bodosta Torghatteniin ja sieltä kotiin. Ennen Bodota olimme Lofooteilla.
Todella hieno reitti.
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Norja tosiaan on hieno ja monipuolinen matkakohde. Me olemme käyneet useita kertoja Pohjois-Norjassa, mutta emme vielä muualla. Ehkä eniten kiinnostaa eteläisempi Norja, mutta kyllä Keski-Norjassakin kaunista näyttää olevan.
Ne Tammelat
Välillä sitä unohtaa miten lähellä Norja on. Voisi olla hyvä idea joskus meillekin tehdä lauttaylitys tuolta, niin tulisi länsirannikkokin paremmin tutuksi. Hienoja vuoristomaisemia ja hyviä vinkkejä tuolle suunnalle!
Laura Linnea
Norja on kyllä maisemiltaan upea! Olipa kiva lukea yhteenveto teidän reissusta. Koiran kanssa matkatessa onkin vähän enemmän huomioon otettavaa kuin kissan kanssa. Me ollaan kuljettu Fredin kanssa Suomi-Ruotsi-Suomi -väliä, ja sitä varten on tarvinnut olla voimassa oleva rabies-rokote, kolmoisrokote (joka pitää olla kissalla muutenkin koko ajan voimassa) sekä passi. Norjaan matkustaessa ei tarvitse mitään lisäjuttuja silloin, kun kissa asuu vakituisesti Ruotsissa – jos Suomesta ajaisi Ruotsin läpi Norjaan, piti kissalle ottaa vielä jokin lisä. Mutta periaatteessa meidän pitää huolehtia vain rabies-rokotteesta vuosittain, kun kuljetetaan Frediä Pohjoismaissa.
Ootan innolla kohdepostauksia tästä matkasta! 🙂
Sanna I Seven Seas
Norjan vuonot olisi kyllä ihanaa nähdä livenä. Etenkin tuolleen omaan tahtiin matkailuautolla. Ihana kuulla, että Norja on sinun suosikkimaasi. Itsellä tullut vierailtua siellä hyvin vähän, mutta pariin otteeseen.
finintirol
Norjan vuoristo on aina niin kaunista ja vesi lisäelementtinä on kaunista verrattuna tänne meidän kulmille Alpeille. Onhan täällä toki järviä, mutta yleensä kohtuu pieniä. Sääsket täältä puuttuu ja aurinkokin paistaa usein, jotta shortsit ja t-paita riittää.