Senja on ihastuttavan kaunis saari, mitä siellä kannattaa kokea?
Senjan saari Pohjois-Norjassa on Norjan toiseksi suurin saari, minne pääsee mantereelta siltaa pitkin tai muilta saarilta lautalla. Senja oli meidän syksyn 2019 roadtripin määränpää, mennessä olimme jo olleet Kilpisjärvellä ja Lyngenillä, mistä Senjalle oli vielä 3 tunnin ajomatka.
Lyngenin jälkeen alkoi vuoret näyttää enemmän tuntureilta ja Tromssan jälkeen alkoi ruskaakin jälleen näkyä, se nimittäin loppui Kilpisjärven jälkeen. Mitä edemmäs ajoimme, sitä paremmiksi maisemat koko ajan muuttuivat. Olimme Senjalla kolme yötä ja kiersimme saaren myötäpäivään. Tässä postauksessa kerron, missä kävimme, missä yövyimme ja muutenkin fiiliksiä Senjasta.
Senja Camping
Ensimmäisen yön olimme saaren alkupäässä Senja Campingissa, mikä oli varsinkin lapselle tosi kiva yöpymispaikka, sillä täällä oli erilaisia lintuja kuten ankkoja, hanhia, kalkkunoita, papukoijia. Myös kiva leikkipuisto, iso pomppupaikka, kiipeilytelineitä, keinuja, karuselleja, hiekkalaatikko, traktoreita ja kaivinkone.
Tällaiset paikat on lapsille aina todella tervetulleita matkan varrelle, kun tulee istuttua paljon autossa eikä leikkipaikkoja välttämättä tule kovin usein vastaan.
Senjan maisemareitti
Hamn i Senja on todella ihastuttavan näköinen paikka matkan varrella! Ajoimme Gryllefjordista maisemareittiä Bergsbotnin kautta kohti Ersfjordia. Asteita oli jopa + 20.
Bergsbotnin näköalapaikka sijaitsee aivan maisematien vieressä, parkkipaikka on pieni. Näköalatasanne on kuin pitkä parveke joka leijailee ilmassa ja sieltä aukeaa kauniit maisemat kohti lahtea ja vuoria. Tungeneset näköalapaikka meren rannalla sijaitsee lähellä Ersfjordin rantaa, joten se tulee samaa tietä jatkamalla vastaan, siinäkin kannattaa pysähtyä.
Ersfjordstrand
Ersfjord on kaunis ranta vuorien keskellä. Suunnittelimme jäävämme Ersfjordstrandiin yöksi, sillä ranta-alue on yleinen ja suosittu paikka yöpyä saarella, mutta päädyimme lopulta toisin. Pidimme täällä pitkän tauon, kävimme kuuluisassa kultaisessa vessassa jonka sisäpuolella on punaiset seinät ja lasikatto. Kävelimme rantaa pitkin, jolla makoi suuria meduusoja ja koimme laskuveden. Mefjord oli taas tosi hieno komeine vuorineen, tykkäsin tästä alueesta paljon – Mefjordin alue on mielestäni kenties upeinta aluetta Senjalla.
Fjordbotn camping
Täällä yövyimme toisen yön. Leirintäalueella on myös mökkipaikkoja ja itse paikka on sopivan pieni veden äärellä ja vuoret näkyy vastarannalla. Vaikutti silloin aika uudelta paikalta, oli tosi siistit tilat, vieressä menee kuitenkin iso tie joten rekkojen äänet kuuluivat hyvin (nukuimme teltassa). Fjordbotn camping on hyvä tukikohta esim. Hestenille ja Seglalle.
Husoy
Husoyn kalastajakylä sijaitsee pienellä saarella, missä lähdimme käymään seuraavana aamuna. Saarelle johtaa kapea silta ja kävimme täällä vain ajelemassa ja katsomassa, olihan se aika suloinen pieni kylä täällä vuorien keskellä. Senjan saaren pohjoispäässä ei kovin montaa kylää nimittäin näkynyt. Täällä on vähän palveluita kuten ruokakauppa, tankkausasema, kirkko ja koulu.
Segla ja Hesten
Iltapäivällä koitti Senjan kohokohta, nimittäin Hestenille patikoiminen. Matkalla Fjordgårdeniin ajoimme muutamien tunneleiden läpi, joista yksi oli hauskan jännittävä. Se oli todella kapea ja vain yksi auto mahtui siitä ajamaan eikä tunnelissa ollut lainkaan lamppuja! Pidätin henkeä koko pimeän tunnelin läpi. Kun kirjoittaa googleen ”hesten trail head”, niin löytää helposti perille patikoinnin lähtöpaikalle. Jätimme auton Fjordgårdenille, mistä lähtee patikkapolut sekä Seglalle (joka on vaativampi reitti) ja Hestenille.
Emme olleet perehtyneet Senjan patikointireitistöihin lainkaan ennen matkaa, joten oli ihme, että päädyimme lopulta näin upeaan paikkaan. Segla, jolle emme kuitenkaan kiivenneet on näistä tunnetumpi, mutta mielestäni juuri Hesteniltä nähtynä on Segla näyttävämpi.
Hestenille on vain 2 km matka ja se on merkitty keskivaativaksi reitiksi. Nousimme ensin laskettelurinteen kaltaista rinnettä, jonka jälkeen tulee pitkospuut ja tunturikoivut, reitti on aika mutaista polkua ja välillä kivikkoistakin. Ylös kesti patikoida tunnin, kovasti puuskutti ja ylös kiivetessä se tuntui paikoitellen raskaalta, mutta kun pääsi ylös niin totesikin jo, etteihän se nyt niin paha ollutkaan ja reitti tuntuikin yllättävän helpolta.
Polku haarautui yhdessä vaiheessa vasemmalle ja oikealle ja lähdimme oikealle kiipeämään hieman jyrkempää rinnettä ylös. Sieltä aukesi hienot maisemat Seglalle, Hestenille, merelle ja takana olevalle järvelle. Palasimme takaisin risteykseen ja jatkoimme kohti Hestenin reunaa, missä odotettavissa on suora äkkijyrkkä pudotus mereen. Edessä näkyvä Segla on kyllä tosi komea vuori ja Hestenin reitti tuntui melko helpolta Norjan mittakaavassa patikoida ylös ja on käymisen arvoinen näiden maisemien vuoksi!
Fjordbotnin jälkeen jäi pohjoisen vuoret taakse ja maisemat muuttui tämän jälkeen tylsemmiksi. Se tuli ehkä pienenä yllätyksenä, kun tajusin että hienoimmat vuoret on jo takanapäin.
Sifjord
Olin omaan karttakirjaan ympäröinyt Sifjordin, enkä enää yhtään muistanut että miksi. Sifjordissa itsessään ei vaikuttanut olevan mitään erikoista (tai emme ainakaan havainneet mitään), muuta kuin että reitti sinne oli tosi hieno!
Sää oli usvainen ja sateinen, joten emme edes nähneet kaikkia maisemia ja siitä huolimatta jo se mitä nähtiin, oli jo todella hienoa. Matkalla Sifjordiin oli muutama tiukka silmukka mutka. Taisi merkintä ”Sifjord” vain merkitä maisemareittiä ja tällä reitillä näimme Ånderdalenin vuoristoisemman puolen.
Ånderdalenin kansallispuisto
Ånderdalen campingissa vietimme viimeisen yön meren rannalla, täällä oli siistit vessat ja suihkut, lapsille kiva leikkipaikka ja täältä löytyy pesukonekin. Seuraavana aamuna lähdimme patikoimaan vesisateessa viereiseen Ånderdalenin kansallispuistoon, jonka lähtöpaikka sijaitsee aivan leirintäaluetta vastapäätä. Åndervatniin on 6 km patikointi / suunta, ensimmäiset 2 km käveltiin leveää soratietä jota pitkin oli helppo kävellä.
Tuolloin reitin alkupäätä oltiin uudistamassa esteettömäksi ja jo kilometrin päähän oli valmistumassa taukopaikka. Toisen kilometrin jälkeen saa jatkaa kohti kansallispuistoa, joten siirtymää sen rajalle oli muutama kilometri. N. 2,5 km jälkeen alkoi pitkospuut suon yli ja 3 km päässä on pieni taukopaikka, missä pöytäpenkki ja nuotiopaikka.
Tämä oli tällä kertaa tässä säässä meidän päätepysäkki, missä söimme eväät ennenkuin jatkoimme takaisin autolle. Arvioimme 12 km tällä kertaa tuntuvan turhan pitkältä reitiltä, ajamistakin oli samalle päivälle vielä paljon edessä. Åndervatnet olisi muuten ollut kyllä kiva kokea, seuraavalla kerralla sitten perille saakka. Pysyimme onneksi kuivina ja takaisin kävelimme maisemareitin kautta (jota oltiin uudistamassa).
Maisemareitin kiertämällä pääsi tekemään rengasreitin, maisemat olivat hienot ja ruskaiset ja koin onnea siitä, että vihdoin ja viimein pääsimme Norjassa vähän patikoimaankin. Tyypillistä meille, heti kun pääsimme takaisin parkkipaikalle alkoi aurinko paistamaan, perus!
Nyt alkoi kotimatka. Pysähdyimme Senjan saaren juurella sijaitsevassa Finnsnesin pienessä kaupungissa ruokakaupassa ja tankkaamassa. Senjan jälkeen paluumatkalla kohti kotia alkoi Bardufossin jälkeen hieno tienpätkä korkeine vuorineen, vuoret vain kasvoi ja Fossbakkenin lähellä oli isoja vuoria n. 1300 metrisiä.
Pysähdyimme vielä Norjan puolella Bjerkvikin outlet tehtaanmyymälässä, jonka löysimme ensimmäisellä Lofoottien matkalla. Olin myymälässä taas aivan taivaassa, tosi kivoja villatuotteita, ulkoiluvaatteita, sisävaatteita, pipoja, hanskoja, kenkiä, kaikenlaista, myymälä on iso.
Norjan hintatasoon nähden se on myös edullinen ja mielestäni vastaa Suomen tasoa ellei ole jopa halvempi (alennus aina -20/80 %). Täältä on tarttunut mukaan yhteensä jo kolme Norjalaista villapaitaa ja muitakin ulkoiluvaatteita itselle ja lapsille todella edullisesti.
Ajattelinkin, että seuraavalla kerralla kun pitää taas lapsen ulkoilu vaatekerrasto uusia, niin tännehän pitää sitten lähteä, heh. Bjerkvikin myymälä sijaitsee sopivasti matkan varrella Lofooteille, mistä voi halutessaan ottaa lautan Andenesista suoraan Senjalle Gryllefjordiin.
Me tykättiin Senjasta tosi paljon, etenkin siitä kuinka rauhallinen se (vielä) oli! Senja tuntui olevan kuin Norja pienoiskoossa, niin paljon maiseman vaihteluita saarelle mahtui. Oli vuoristoja, vuonoja ja metsäisempää aluetta. Saaren nähtävyydet pääsee hyvin kiertämään saaren ympäri ajamalla. Senja on kyllä todella ihastuttava saari ja todella kaunis!
Ootko käynyt Senjalla tai onko haaveissa käydä? Onko vielä jotain muuta Senjalta mitä haluaisit vinkata?
15 kommenttia
Katariina / Ekomatkaajat.fi
Tosi kauniita maisemia, ja kuten sanoit, monipuolisia! Ei ehkä otollisin sää vaeltamisen kannalta, mutta erityisesti nuo sumun peittävät vuoret näyttävät upeilta kuvissa.
Elina
Niinpä, kaunista ja monipuolista ! Aika tyhjentävästi sanottu ! 🙂 Meillä on lähes aina pilvinen sää, että jos meidän matkoja seuraa niin harvoin meillä aurinkoinen sää on ja jos on niin sitten se on kyllä todella onnistunut reissu 😀
Riikka
Kiitos tästä kattavasta Senja esittelystä! Meidän reissu Senjalle alkaa perjantaina. Ei olla ennen käyty. T.Riikka
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Käytiin Senjalla vuosi sitten kesällä. Meillä on usein ollut tuuria säiden kanssa, mutta täytyy sanoa, että ensin Lofooteilla, ja sitten Senjalla näin ei kyllä ollut. Suurin osa patikoista jäi kokonaan väliin. Mutta se on hyvä syy palata noihin maisemiin, jotta pääsisi näkemään ne kauneimmillaan, niin kauniilta Senjakin näissä kuvissa näyttää!
Eveliina / Reissukuume
Meiltäkin jäi harmillisesti Senjan patikat tekemättä huonon sään takia :/ Erityisesti ikoniset Segla ja Hesten olisivat kiinnostaneet! Mutta hyvähän se on jättää jotain tulevaisuuteenkin 😉
Tiina Johanna / Kookospalmun Alla
Senja on aivan ihana paikka, ihan oma suosikkini Pohjois-Norjassa tähän mennessä! 🙂 Kävimme siellä myös viime vuoden kesällä ja jopa samassa campingissa tuli oltua kuin tekin. Tuo Fjordbotnin valkoinen mökki tuossa kuvassasi on juuri se, missä nukuimme, heh. Muutenkin reittimme saaren ympäri oli hyvin samanlainen, ainakin melkein. 🙂 Ihana tunnelmoida matkafiiliksiä ja omiakin matkamuistoja tässä samalla lukiessa! Tässä linkki meidän reissuun: http://www.kookospalmunalla.fi/norja/senja-kauniita-vuonoja-ja-jylhia-vuorimaisemia/
Elina
Lofooteilla meilläkin oli tosi huono sää, samoin Finnmarkin reissulla. Onhan se tuolla päin niin vaihtelevaa, että on niin tuurista kiinni (nuo reissut tehty keskikesällä). Mutta kyllä, pitäähän noihin maisemiin joskus uudestaan palata ja toivoa sillä kertaa parempia kelejä!
Elina
On kyllä syytä palata! 🙂 Mutta voihan sitä sitten pitää silmät auki muihin patikka paikkoihin muualla päin Norjaa, jos haluaa lähteä seuraavalla kerralla vaikka taas uuteen paikkaan 🙂 Usein itellä käy niin, että siellä ollessa ajattelen, että tänne on pakko palata uudestaan ja sitten kotona taas tulee olo, että mähän oon jo käynyt siellä, et pitää päästä taas uuteen paikkaan. Joskus on kyllä kuitenkin oikeasti kiva palata johonkin, mikä on jäänyt vähän puolitiehen ensimmäisellä kerralla ja saa sitten kohteesta vielä enemmän irti kun sen kokee uudestaan, mutta eri tavalla.
Elina
Se on kyllä aina kiva fiilistellä tuttuja paikkoja, tulee samalla eläneeks just omia reissu muistoja uudestaan ja kuulee toisten näkökulmia samaan paikkaan! Kiva kuulla! 🙂 Hauska et bongasit tuon mökinkin 😀 Senja menee itelläkin melko varmasti sinne kärkipäähän! 🙂
Tanja for Takeoff
Pohjois-Norjan vuoristo näyttää kyllä niin upealta! Sinne pitäisi kyllä päästä joskus! En tosin tykkää erityisesti yöpyä teltassa, joten joku retkiautoreissu voisi sopia itselleni parhaiten.
Iina Travels
Kuulostaa hyvältä ja olipa oikein informatiivinen! Meillä on myös haaveissa matka pohjois Norjaan ja ollaan mietitty Lofoottien ja Senjan väliltä. Ilmeisesti Senja ei ole vielä yhtä täynnä turisteja kuin Lofootit.
Paluuviite:
Paluuviite:
Marja / Kultainto
Pakkohan se oli katsoa, millainen paikka on saanut nimensä tätini mukaan – vaiko liekö siinä kävikin toisin päin? Oli miten oli, hieno paikka. Tiedän erään, joka ei ole koskaan käynyt Norjassa. Tästä voisi olla hyvä aloittaa, jos aikaa on niukasti, kutsuittehan Senjaa Norjaksi pienoiskoossa?
Elina
Niin, ehkä Senja on saanut nimensä sun tädin mukaan? 🙂 Joo näin oon kuullut,että Senja olis Norja pienoiskoossa! Upea paikka ja voi vitsit kun voisi taas matkustaa sinne uudestaan 🙂