The Yard hostelli Helsingissä, positiivinen mutta jäätävä kokemus

Suuntasin vuorokaudeksi pääkaupunkiseudulle, joten saavuin Helsinkiin illalla ja jatkoin matkaa heti aamulla. Olin matkassa yksin, joten en halunnut maksaa niin lyhyestä visiitistä täyttä hotellin hintaa. Päätin yöpyä Helsingissä The Yard Hostellissa. Mitä odotuksia minulla oli ja minkälainen hostelli kokemus lopulta oli?

Matkustaessani yksin, päädyn usein hostelliin yöksi, usein budjetin takia mutta myös sen vuoksi, että lähes aina joku muu matkaseurueestani ei vain kerta kaikkiaan halua yöpyä yhteisillä matkoilla hostelleissa, ellei sieltä saa omaa yksityistä huonetta. Minä yövyn hostelleissa mielelläni, joten siksi niihin myös yksin matkustaessani päädyn.

Hostelleissa on tapana jakaa yhteinen keittiö, suihkut ja vessat sekä yhteinen oleskelutila. Kaikki tämä tekee yleensä sen, että niihin muodostuu toisiin matkustajiin helpommin lähestyttävä ilmapiiri sillä moni majoittujista matkustaa myös yksin.

Yksin matkustavat ja hostelleihin päätyvät budjettimatkaajat ja / tai henkilöt ovat avoimia tutustumaan muihin kanssamatkustajiin ja valmiita sosiaalisiin kohtaamisiin esim. hostellin yhteisissä tiloissa. Näin minä ainakin ajattelen, mutten tietenkään voi missään nimessä yleistää, se on ainoastaan mielikuva mikä minulla on.

Lähipiirissäni on lukuisia reissukavereita, jotka majoitusta varatessa punainen huutomerkki otsalla huutavat, että ”ei sitten mihinkään hostelliin!”. He haluavat oman huoneen, jossa on oma rauha, oma suihku ja oma vessa. Ymmärrän hyvin. Heitä voi myös hirvittää, jos joutuvat tuntemattomien kanssa seurustelemaan, elleivät itse halua.

Minulle matkustamisen suola on usein juurikin muut ihmiset. Olen saanut paljon enemmän matkasta irti, kun olen kohdannut matkalla muita paikallisia tai reissaajia. Kuullut heidän kokemuksistaan, tarinoitaan, oppinut heiltä jotain aivan uutta tai saanut vinkkejä samaiseen matkakohteeseen.

Olin Helsingissäkin valmis kohtaamaan uusia reissaajia, kuulemaan heidän tarinoita, mistä ovat tulossa, minne menossa, mitä täällä tekemässä. Tunnelma oli odottava, kun olin hississä matkalla hostelliin.

The Yard hostelli sijaitsee Forumin rakennuksessa, Stockmannia vastapäätä, Sokos Tornin vieressä. Hyvä ja keskeinen sijainti siis ja juna-asemalle käveli muutamassa minuutissa.

Hostelli kokemus: hiljainen kansa

Minun edelliset hostellikokemukset ovat olleet aina hyviä, koskaan ei ole ollut mitään huonoa sanottavaa hostelleista, ei edes yhtäkään bileporukkaa ole osunut eteen. Toki luen arvostelut aina tarkkaan. Hostelleissa on aina ollut pieni puheensorina kun ihmiset ovat pienissä porukoissa seurustellet keskenään.

Kun avasin The Yard Hostellin oven, aukesi tila yhteiseen aulaan missä istui lähemmäs 10 henkilö sohvilla ja tuoleilla. Etsin katseellani jostain ylös nousevaa katsetta ja yleistä tervehdystä mutta aistin tunnelman murto-osa sekunneissa.

Täällä oli aivan jääääääätävän hiljaista. Tiedättekö kun joku tunnelma on aivan käsin kosketeltavissa? Tämä oli juuri sellainen. Aistin herkästi ympäristön tunnetiloja ja koin melkein rikoksena syödä juustohampurilaista ja imeä pirtelöä muiden hiljaisten keskellä.

Kukaan ei varmasti uskaltanut puhua, koska kukaan muukaan ei puhunut ja sitten se samainen tunnelma tarttui ihmisestä toiseen ja minut imettiin saman tien siihen samaan tunnelmaan mukaan. Olisi tehnyt mieli rikkoa hiljaisuus, mutta rohkeuteni ei siihen riittänyt. Mitä minä olisin edes sanonut?

Se hiljaisuus oli aivan järkyttävää. Jos suomalaisista sanotaan, että suomalaiset ovat hiljaista kansaa niin nämä kanssa matkustajat ovat taatusti omaksuneet suomalaisen kulttuurin. Suomessa kuuluu olla hiljaa, eikä kenenkään kanssa saa todellakaan jutella.

Olin järkyttynyt osittain juuri siksi, onko tämä todellakin jotain suomalaista kulttuuria? Muut matkustajat olivat toki ulkomaalaisia. Missään muualla en ole törmännyt tällaiseen hiljaisuuteen, en missään.

Kukaan ei puhunut keskenään, kukaan ei puhunut kenellekään yhtään mitään, sanaakaan ei kukaan vaihtanut tai toisiaan tervehtinyt. Voin vain kuvitella, minkälaisen kokemuksen ulkomaalaiset tästä saa. Jopa minä suomalaisena olin järkyttynyt.

Toki positiivista, ettei kukaan ketään häirinnyt ja kaikki saivat olla kaikessa rauhassa. Ehkä kukin halusi juuri niin? Mutta suurin osa hostellin asukkaista olivat hostellin yleisissä tiloissa eikä omissa dormeissaan. Ei hiiskausta kuulunut, oli hiljempaa kuin huopatossutehtaalla tai kirkossa.

The Yard hostelli kokemus

Mutta se siitä minun yhden yön kokemuksesta! Toinen ajankohta ja tilanne voi olla ihan toisenlainen.

Yövyin 8 naisen dormissa, 1 yö maksoi yhdeltä 59 euroa. Minun dormissanikaan ei kukaan puhunut, ei tervehtinyt tai katsonut edes päälle. Tunsin itseni aaveeksi.

Hostelli oli silti siisti ja viihtyisä eikä hostellissa itsessään ollut yhtään mitään vikaa. Mietin, oliko minulla liian vahvasti ”kansainvälinen tunnelma” odotus päällä? Olin kuitenkin ihan vain suomessa. Odotin liikaa ja muut olivat vain kaikessa rauhassa omissa oloissaan, suomalaisen unelma? Eihän minulla olisi mitään asiaa muille ollutkaan, mutta olin odottanut sellaista ”where are you from” small talkia.

The Yard hostelli on valittu kuitenkin monta kertaa Suomen parhaaksi, joten taisin itse olla matkassa ainoastaan väärällä asenteella. En kuitenkaan itse uskaltanut rikkoa jäätä ja alkaa muiden kanssa juttelemaan, kun se ei ilmapiirissä tuntunut olevan se juttu.

Helsingin Yard hostelli, mitä hostellissa on?

The Yard hostellissa on kaksi yhteistä suihkutilaa, neljä erillistä unisex vessaa, yksi yhteinen keittiö. Keittiössä on mahdollista säilöä omia ruokia mutta siellä on myös hylly, missä säilytetään yhteiseen käyttöön tarkoitettuja ruokia.

Talo tarjoaa kahvia ja teetä, on astianpesukone joten astioita ei tarvitse käsin tiskata. Pyykinpesu on ulkoistettu lähimmille pesuloille, eli sitä ei hostellista löydy (ainoastaan henkilökunnan käyttöön).

Hostellissa on iso yhteinen, viihtyisä ja tyylikäs tila, mistä löytyy keittiönpöytiä, sohvia, nojatuoleja ja jakkaroita. Jalkineet tulee jättää ulko-oven eteen ja lainaksi saa tossut. Pyyhkeet saa lisämaksusta varattua etukäteen.

Sieltä löytyy myös ”löytölaari” mitä saa vapaasti käyttää (esim. shampoo pulloja yms), sellaista mitä muut ovat hostelliin jättäneet. Mielestäni kiva idea, sen sijaan että ne heitettäisiin suoraan roskiin. Kaikki matkustajat eivät vain jaksa raahata ihan kaikkea takaisin kotiin, joten silloin on hyvä laittaa tavaraa kiertoon.

Hostellista löytyy erilaisia Helsinki esitteitä, on ilmainen wifi, taululta löytyy runsaasti hyödyllistä tietoa ja vinkkejä mm. tuliaisista ja viikon tapahtumista ja ravintolasuosituksista.

Yö dormissa oli hiljainen ja rauhallinen, huoneessa oli kerrossängyt ja nukuin itse yläpedissä. Jokaisessa sängyssä oli pimennysverhot, sängyn alla säilytystila ja sängyn vieressä latauspistokkeita, lamppu, peili, naulakko ja hylly pienille tavaroille kuten kirjalle tai puhelimelle.

Hostelleissa majoittujat vaihtuu, joten jokaisella on yksilöllinen kokemus. Tämä oli vain minun kokemukseni yhdeltä yöltä. Silti se järkytti ja hämmensi ja oli oudoin matkakokemus pitkään aikaan ja vieläpä Suomessa. Kokonaisuudessa olin The Yard hostelliin tyytyväinen, sijainti on aivan mainio ja paikka on siisti.

Onko sinulla ennakkoluuloja hostelleihin? Oletko yöpynyt, voisitko yöpyä tai kuulutko niihin, jotka välttää hostelleja?

6 kommenttia

    • Elina

      Ymmärrän hyvin! Mekään ei olla koskaan pariskuntana yövytty hostelleissa vaan aina päädytty toiseen ratkaisuun. Kerran yövuttiin puolison ja hänen kaverinsa kanssa hostellissa, mutta silloin meidän käytössä oli oma huone.

  • Vali @victoriajaakkosdottir

    Hymyilyttää leveästi. Luulen että minulta olisi kuitenkin karannut tervehdys heti sisälle tullessani. Olen toki se, jolle työkaveri on sanonut työpaikan hississä ”Ei tarvitse jokaista hissiin tulijaa tervehtiä.” 😂 minusta kun se jotenkin sopii siihen, että ollaan samassa työpaikassa ja satutaan samaan hissiin.
    Onhan se hiljaisuus ihan hyvä, mutta voisihan sitä välillä vähän ravistellakin.
    Hyvä muistutus kuitenkin ruveta harjoittelemaan kadulla tervehtimättömyyttä ennen seuraavaa käyntiä Suomessa 😅

    • Elina

      Haha! 😀 kiitos kommentista! 🙂 Ehkä tuo on jotenkin niin suomalaista… On se kuitenkin kohteliasta edes vähintään ottaa katsekontakti ja edes pieni tervehtivä nyökkäys samaan tilaan tulijaan ! 🙂

  • Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra

    Minä olen se hostellikammoinen (lue: ihmiskammoinen) tyyppi. Tällaisessa hostelissa varmaan viihtyisin, mutta en yleensä edes uskalla kokeilla niitä. Opiskelunaikainen asuntola oli yksi painajainen, sain sen verran traumoja, että edelleen vältän yhteisiä asuintiloja
    Mutta ymmärrän tuskasi tässä tapauksessa: moni ihminen lähtee yksin matkaan avoimin mielin ja haluaa tutustua muihin kanssamatkaajiin, jutella, vaihtaa kokemuksia – olla vuorovaikutuksessa. Mulle tosin tuli mieleen, olisiko kuitenkin kannattanut kokeilla jotakin keskustelun avausta? Voi olla, että ihmisillä oli samaa mielessä, mutta kukaan ei uskaltanut tehdä sitä ensimmäistä askelta 😊?

    • Elina

      Kannattaa joskus vielä kokeilla vaikka etukäteen tietääkin ettei se pidemmällä tähtäimellä olis oma juttu, mutta antaa yksittäinen uusi mahdollisuus. Jep juuri näin! Siis olisinhan mä voinut keskustelun avata, mutta kuten kirjoitin, en sitten itsekään uskaltanut 😀

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *