Kaunis Valkeisen kierros Peuran polulla

Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla sijaitsee Valkeinen järvi, joka on puolen tunnin ajomatkan päässä Salamajärven kansallispuistosta. Valkeisen kierros kuuluu Peuran polkuun, joka myös yhtyy Salamajärvelle, minne meidän oli alunperin tarkoitus lähteä viettämään hääpäivää ilman lapsia ja koiria. Päädyimme kuitenkin kokonaan puiston ulkopuolelle, Lestijärven puolelle. Toisin kuin Koirasalmella jonka ohi ajoimme, sai automme kököttää täällä parkkipaikalla aivan ypöyksin koko iltapäivän, ketään muita ei reitillä liikkunut syyskuisena lauantaipäivänä.

Valkeisen kierroksen reitti

Valkeisen kierros on 5,4 km pitkä ja reitti kulkee vastapäivään Valkeisen järven ympäri. Heti reitin alussa on tulipaikka järven rannalla, jonka vesi on niin kirkasta että pohjan näkee selvästi. Järvessä on 16 lähdettä, mikä tekee vedestä niin kirkkaan. Erikoista täällä on myös veden pintaa myöten kasvavat männyt, jotka melkein muistuttavat tropiikin palmupuita.

Alkumatka kuljetaan metsäistä polkua pitkin ja välillä ylitetään kaatuneita puita. Kilometrin jälkeen reitti muuttuu hiekkaisemmaksi ja on paikkapaikoin epävirallisia tulipaikkoja. Siinä kohtaa kuuluu vielä läheisen tien liikennettä, joskin siinä ei kovin paljoa liikennettä kulje joten todella hiljaista on. Ranta houkuttelisi niin kovasti uimaan, sillä vesi on matalaa ja kirkasta ja pohja hienoa hiekkaa.

Edessä näkyy suo ja innostun, saammeko kävellä suolla pitkospuita pitkin? Ainakin saamme hetken nauttia suon tuoksusta ja märästä maastosta. Polku nimittäin haarautui hetkeä aiemmin oikealle ja me jatkoimme rantaa pitkin vasemmalle, mistä kuitenkin pieni polku johdattaa takaisin reitille. Siellä odottaa jo jäkäläinen maasto, reitin polun vieressä kasvaa runsaasti pieniä mäntyjä ja mietin, miltä tämä reitti mahtaa näyttää muutaman vuosikymmenen päästä.

Reitti kulkee hetken aikaa metsätietä ja siinä tulee aika pian sellainen olo kun käveltäisiin mökkitietä pitkin. Edessä näkyy pitkä rivi vanhoja pitkospuita, joita on lähivuosina täällä uusittu. Onneksi huomaamme kyltin kohti Pökkelönniemeä 0,4 km emmekä jatka Peuran polkua tästä eteenpäin vaan kaarramme vasemmalle kohti pitkospuita.

Upea paikka Pökkelönniemessä

Voi taivas, kuinka ihana reitti tästä sitten alkaakaan! Pitkospuut kulkee aivan järven reunaa pitkin ylittäen suon. Pökkelönniemessä on taukopaikka, siellä on käymälä, tulipaikka, laavu ja yöpymislaavu. Menemme hieman sivummalle yhden ison kiven päälle istumaan ja katselemaan järvelle. Haaveilemme siinä taas omasta mökistä ja mietimme olisiko tällainen erämaisempi maasto enemmän meidän mieleen vaiko enemmän mäntyvaltaisempi kangasmaasto. Nokipannukahvin sijaan kaivamme repusta esiin hääpäivän kunniaksi pienet kuohuviinipullot. Kylläpä maistuu hyvältä, ei lainkaan huono vaihtoehto nokipannukahville!
Pysähdyn jatkuvasti ottamaan kuvia, joten mies kävelee jo kaukana edellä 😀
Olemme ennen taukoa patikoineet tunnin ja saamme vielä pätkän kävellä pitkospuita pitkin takaisin Peuran polulle. Taukopaikka on sopivassa kohdassa reittiä, eikä loppumatka ole kovinkaan pitkä. Se kuljetaan kivikkoista/juurakkoista polkua järven reunaa pitkin ja maasto muistuttaa hieman Salamajärven kivikkoista maastoa. Reitin loppupäässä kierrämme rakenteilla olevan mökin takaa takaisin reitille. Ihan lopussa kävelemme Valkeisjärven leirintäalueen pihan läpi, jonka pihassa on veteen laskeutuva liukumäki, tenniskenttä, keinuja, karusellihevonen, lasten leikkipaikka, trampoliini, ravintola (pizzaa tarjolla!) ym. ja vain yksi asuntovaunu pihassa. Täällä voi telttailla, karavaanailla tai vuokrata vaikka mökin ja vaikka soutuveneen ja nauttia hiljaisuudesta.
Pökkelönniemi vastarannalla

Ulkona syömässä

Voi, tämä on kyllä sellainen ihana helmi, että tänne kannattaa kyllä tulla päiväretkelle ja miksei jäädä Valkeisjärvelle jopa yöksi. Upea ja niin rauhallinen paikka! Vitsailemme ihan loppumetreillä, että tuntuu ihan siltä kuin olisimme Lapissa, voisimme ihan hyvin kuvitella olevamme parhaillaan vaikka Muoniossa ja siinä samassa sekunnissa mies kävelee jonkun ihmeen ötökkä parven läpi ja todetaan, että täällähän niitä sääskiäkin on, ”Lapissa” siis ollaan! Tilanteesta puuttui vain peura joka olisi eteemme ilmestynyt porona.
Pysähdyimme vielä juomaan kahvit termoksesta alkumatkan tulipaikalla ja syömään hääpäivän kunniaksi ulkona! Oli kyllä tosi kiva ja onnistunut hääpäivän vietto kahdestaan. Ensi vuonna taas ulos syömään!
Ulkona syömässä hääpäivän kunniaksi
Navigaattoriin kannattaa laittaa ”Valkeisjärven leirintäalue”, niin parkkipaikka löytyy muutaman sadan metrin päästä. Myös leirintäalue sopii hyväksi aloituspaikaksi, reitti sopii hyvin myös lapsiperheille!

0 kommenttia

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    On kyllä todella kauniit syksyiset maisemat! Mukavan monipuoliselta näyttävä maasta myös, kun on sekä järvi- että suomaisemaa, mutta myös metsää, jossa todella kauniin näköinen jäkälämatto. Täytyy pitää tuo reitti mielessä, kun seuraavaksi käymme Salamajärvellä tai lähialueella!

  • Anonyymi

    Kyllä syksyn väreissä kylpevä maisema on vaan kaunis! Tuonne voisi tehdä jonkun piston, kun suuntaamme Salamajärvelle 🙂

    Eveliina / Reissukuume

  • Katariina / Ekomatkaajat.fi

    Ihanat maisemat. Toinen pitkospuufani täältä ilmoittautuu! Siinä on jokin ihan oma fiiliksensä, kun saa pitkospuita pitkin kävellä. Ja hauska sattuma, selasin ensin kuvia ja katselin, että onpa tutun näköistä, kunnes tajusin, että aa sehän on Lestijärvi! Yksi hyvä ystäväni asuu siellä. Vissiin aika yleistä, että saa ihan omassa rauhassa mennä reittejä. Kerran kun oltiin yhdellä luontopolulla ja parkkipaikalla taisi olla kolme autoa niin oli kuulemma "hirveä ruuhka" 😀

  • Elina

    Pitkospuut on kyllä jotain niin ihanaa, vaikka on vaan lankkuja jalkojen alla, hassua! 😀 Aika kiva ku tunnistit maisemat näin hyvin! Voin niin kuvitella tuon ruuhka-asian, haha! Ajattelisin varmaan ihan samoin, ompa nyt väkeä jos olis muutama muu auto. Onneks saatiin nyt kulkea yksin! Koirasalmella Salamajärvellä oli tosiaan samaan aikaan ihan valtava määrä autoja kun sieltä ajettiin, oli kyllä hienon näköistä ajaa kansallispuiston poikki.

  • Katja / Lähtöselvitetty

    Mun piti ensimmäisenä googlata, että missä Salamajärven kansallispuisto oikein on – tuo osa Suomea on mulle aika vierasta. Mutta olipa teillä ihana hääpäivä! Minä ihastuin noihin pitkospuihin, jotka kulkevat ihan järven rannassa. Aika paljon on viimeisen parin vuoden aikana tullut käveltyä pitkospuita soiden ja kosteikkojen läpi, mutta järven rannassa harvemmin.

  • Nadine

    Aivan upeat maisemat! Ruskan aikana Suomi on kyllä parhaimmillaan. Tämä reitti tuntuu olevan aika sopiva sellaiselle keskiverto matkaajalle kuten minä.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *