Matkakertomus: Ayia Napa, Kypros

Postaus sisältää mainoslinkin, joka on merkitty *merkillä

Lähdin kahden opiskelukaverini kanssa Ayia Napalle jokunen vuosi sitten. Meidän reissua voisi kuvailla kolmella sanalla lyhyesti: aurinkoa, kuumuutta ja juhlimista.

Lento kesti Kyprokselle n. 4 tuntia ja saavuimme perille yöllä. Perus flunssa oli taas mukanani! Inhoan matkustamista yöllä, sillä arvostan suuresti yöunia ja jos en saa nukuttua niin muutun helposti kiukkuiseksi pitkän matkan jälkeen. Varsinkin väsyneenä menee helposti hermot lentokentällä matkalaukkuja odotellessa (eikä ensimmäistä eikä viimeistä kertaa).

MIKSI? Miksi kaikki seisoo AINA joka paikassa liimautuneena matkalaukkuhihnalle, niin että kukaan muu ei näe tuleeko oma laukku sieltä vai ei! Jos ihmiset pakittaisi vaikka pari metriä taaksepäin, niin näkyvyys hihnalle olisi huomattavasti parempi ja kun oma laukku tulee, niin silloin voi hyökätä hakemaan se laukku. Se on niin yksinkertainen asia, mikä ei vaan lentokentillä kuitenkaan mene jakeluun. Ugh äygh murr! Tällä menolennolla oli tosi kova väsy…

Saavuttuamme perille, oli yöllä ulkona +28 astetta ja ilma kuuma ja kostea. Matka hotellille kesti n. 45 min. Aamulla ostin mansikkamaitoa!

Hotelli Melpo Antia

Varasimme matkamme Finnmatkojen kautta. *Hotelli on nimeltään Melpo Antia, ja mitä juuri googlasin kyseistä hotellia, niin se on vielä tänäkin päivänä Finnmatkojen listoilla. Kuvista päätellen, hotellia on rempattu tosi siistiksi ja saanut yhden tähden lisää!

Olimme ihan tyytyväisiä hotelliimme, hotelli koostuu kahdesta osasta, Melpo ja Antia. Majoituimme vanhemmassa osassa. Hotelli oli siisti, huoneessamme oli pieni keittonurkkaus. Hotellissa oli mm. ravintola, uima-allas, pore-allas jne. Hotelli oli lähellä rantaa ja oli lyhyt matka keskustaan. Ihan hyvällä sijainnilla siis. Parvekkeeltamme ei ollut kovin hääppöinen maisema, toisen rakennuksen seinä.

Melpo Antian edessä oleva katu

Päivisin oli todella kuuma, n. +36 astetta!

Voin valehtelematta sanoa, etten osaa sanoa Kyproksesta juuri mitään Ayia Napan perusteella. Ayia Napa on paikka, täynnä nuorisoa. Oli pimeää kun tulimme lentokentältä ja pimeää kun lähdimme lentokentälle, joten hirveästi ei tullut maisemiakaan saarella nähtyä. Silloin kun emme maanneet uima-altaalla, kävimme päivisin katsomassa Ayia Napaa muuallakin kuin baarikadulla.

Näistä maisemista –> Ayia Napan yöelämään!

Ayia Napan yöelämä

Ayia Napassa oli ihan mahdottomasti yökerhoja ja baareja/pubeja. Siellä oli erillinen katu tai useampi katu, jotka oli täynnä peräjälkeen menomestoja. Oli vaahtobileitäkin (joihin ei ikinä päästy) ja kaikenlaista huvipuistoa yms.
Ayia Napassa olisi ollut mielenkiintoinen labyrintti, mutta kukaan meistä tytöistä ei uskaltanut lähteä kokeilemaan, jos vaikka oltaisiin jääty jumiin koko loppu lomaksi! Haha. Juuri hiljattain vasta kuulin sen kikan, miten labyrintistä pääsee takuuvarmasti ulos. Kerronko? Pidä -koko ajan- toista kättäsi (ja samaa kättä) kiinni seinässä, vaikka seinä päättyisi ja kääntyisi niin seuraa kädelläsi seinää niin kauan, kunnes viimeinen seinä päättyy uloskäyntiin.

Kuten sanottu, Ayia Napa on aikamoinen biletyspaikka. Mutta ihan sika kallis! En muista enää hintatasoa, kyproksen puntia siellä oli kuitenkin valuuttana, mutta sen muistan että oli tyyristä. Vähintään Suomen hinnat jos ei jopa enemmänkin. Ehkä joku muu muistaa paremmin? 2-3 km taksimatka maksoi n. 6 puntaa (n. 10 €)

Käytiin baarikadulla mm, Grabbarna Grusissa (yks suosikeista), Pirates Inn. Castle oli tosi iso paikka, monta osastoa ja monta kerrosta! Kallis paikka, sisälle maksoi 5 puntaa ja drinkki 4 puntaa. Senior Frogs oli ehdoton suosikki! Se oli yli makee paikka, siellä oli kaikkea kivaa ohjelmaa ja rekvisiittaa, eikä ollut mikään perus baari mesta. Koko ajan oli joku show päällä, nähtiin: ”gangsters paradise”, ”spiderman”, ”michael jackson”, tulishowta ja acrobatia juttuja, oli letkajenkkaa jne.
Otettiin siellä iso fishbowl, joka juotiin kuuteen pekkaan.

Beach partyt

Yhtenä iltana lähdettiin Beach partyihin, jotka järjestettiin yksityisellä rannalla Ayia Napasta muutaman kilometrin päässä. Saimme siellä ensin ruuan ja siellä oli ohjelmaa (tulishow mm) ja paljon skandinaavista väkeä.

Pakko myöntää, että oli kyllä yliarvostettu tapahtuma, jokseenkin tylsä (tai ehkä me oltiin vaan tylsiä?) porukka vaan istui eikä kukaan ollut rannalla, luulin että beach partyilla olisi porukkaa nimenomaan rannalla..

Eräänä päivänä tai yönä vai aamuna, mikä nyt olikaan, päätimme tyttöjen kanssa istua rannalla siihen asti että aurinko nousi. Oli aika siistiä nähdä kun aamuaurinko alkoi taas nousta. Hotellille palasimme aamu seitsemältä.

Vaikka olimmekin jokseenkin yökukkujia, niin näimme me sentään päivän valoakin!

Päivä merellä

Yhtenä päivänä, lähdimme snorklausretkelle merelle. Maisemat oli tosi kivat turkoosine vesineen. Veden alla näkyi kivoja värikkäitä kaloja, vesi oli niin kirkasta. Lähdimme hotellimme läheltä, Agia Marina satamasta. Tässä parhaita paloja:

Kurkimme mereltä käsin Kyproksen kuollutta kaupunkia, johon ei ketään päästetä. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä niin kuollut paikka kirjaimellisesti. Mutta laivan opas sanoi, että tämän lähemmäksi kummituskaupunkia ”Varoshaa” ei pääse, joten saimme kiikaroida silmillämme vain mantereelle. Varoshasta lisää esimerkiksi täällä: Kyproksen kuollut kaupunki.

Tämä meinasi unohtua:

Ayia Napan rannat

Ayia Napassa on lukuisia, hienoja rantoja ja rannan poukamia. Ehkä tunnetuin niistä on Nissi Beach.
Rannat oli loivia ja hienohiekkaisia, kirkkaalla vedellä. Hotellimme lähellä oli ranta nimeltään Pantachou Beach. Tässä lyhyesti kuvannollisesti Pantachou ja Nissi Beachin rannoista hieman kuvia sekä hieman rantamaisemia matkan varrelta.

Oli hauska tapaus Ayia Napan lentokentällä, sitä näkyä on todella vaikea matkia saatika selittää, mutta koitan parhaani: Siellä oli yksi yli hauska humalainen mies, ensin se käveli eteenpäin laukkukärryllä ja tiputti maahan omat laukkunsa, sitten se kompastui niihin, katsoi että mitkä siinä oikein on, jatkoi matkaa hetken ennenkuin tajusi että ne oli sen omat laukut joihinka se kompastui. Sitten se istui laukkujensa päälle ja teki hassuja ilmeitä lapsille ”töttöröö” ja sitten mukamas itse pelästyi itseään ja nauroi vielä itse päälle. Hassu tyyppi.

Lentokoneessa palelimme matkalla kotiin, koitimme lämmitellä itseämme sanomalehdillä. Tikkurilan asemalla olimme aamuvarhain ja saimme sielläkin palella. Tack och Hejdå!

Lemon, Ayia Napa!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *