Päiväretki Saonan paratiisisaarelle

Emme suunnitelleet päiväretkiä ennakkoon vielä kotona ollessa, vaan halusimme katsoa paikan päällä mikä hotellin retkitarjonta oli. Yksi asia oli kuitenkin varma, Saonan saarelle halusin ehdottomasti lähteä, joten varasimme retken jo ensimmäisenä päivänä Punta Canassa, Nexus Toursin kautta. Pari päivää myöhemmin istuimme bussissa matkalla Bayahibeen, mistä venekuljetus Saonan saarelle lähtisi. Bussimatka hotelliltamme satamaan kesti n. 2 tuntia, kun pysähdyimme lukuisilla hotelleilla matkan varrella. Bussin ikkunasta näimme, ettei hotellien ulkopuolella oikeasti ollut yhtään mitään, joten hotellien ulkopuolelle oli aivan turha lähteä tutkimaan ympäristöä.

Otimme retken, jossa toiseen suuntaan menimme katamaraanilla ja toiseen pikaveneellä, retki olisi ollut saatavilla myös molempiin suuntiin katamaraanilla. Tyttö ilmoitti jo bussissa, että hän nukkuu päikkärit sitten veneessä. Satamassa meidät kaikki kuvattiin siltä varalta, että joku ryhmäläisistä puuttuisi paluumatkalla, saman kuvan saimme paikallisen mamajuana pullon kylkeen, jonka ostimme retken päätteeksi. Pullo tosin räjähti pieniksi palasiksi meidän vitriinissä pari viikkoa matkan jälkeen, joten siitä juomasta ei ole muuta kuin tämä kyseinen valokuva enää jäljellä. Onneksi pullo oli vitriinin sisällä eikä esimerkiksi jollain hyllyllä sohvan lähettyvillä, sillä pullon paine oli kova (nähtävästi pullon sisällä olevat juuret vaikuttivat tähän), istuin itse räjähdys hetkellä metrin päässä vitriinistä.

Lähdimme katamaraanilla matkaan, oli puolipilvinen sää ja välillä tihutti vettä, mutta silti niin lempeän lämmin tuuli. Tyttö kaivautui äidin kainaloon ja rupesi nukkumaan 10-minuuttia lähdön jälkeen. Hän nukkui, vaikka katamaraanilla soitettiin musiikkia ja tanssittiin ja heräsi kun 1½ tunnin päästä saavuimme Saonan saarelle, matka nopeutui puolella tunnilla myötätuulen vuoksi. Nautin jälleen kerran ihan mielettömän paljon katamaraani kyydistä, niin rentouttavaa ja leppoista. Sen kyydissä olisi kieltämättä ollut varmasti aika ihanaa ottaa päiväunet.

Kävelimme 7 minuutin matkan palmumetsän halki saaren toiselle rannalle, missä meitä odotti BBQ-ruoka. Tarjolla oli kanaa, kalaa, riisiä, vihanneksia, hedelmiä ja tietysti rommikolaa ja olutta. Saonan saarella ei ole hotelleja, ei ravintoloita, ei kaupustelijoita. Se on suojeltu ja luonnontilassa, koko saaren peittää tiheä palmumetsä, mikä oli todella kaunis. Saarella oli rauhallinen tunnelma.

Retkellämme oli mukana ammattikuvaaja, joka halutessa otti poseerauskuvia rannalla (me ei otettu). Rannalla kasvoi palmuja vaakatasossa ja seurasin tovin hieman kauempaa kun ihmiset seisoivat jonossa odottamassa vuoroaan ottaakseen kuvia itsestään roikkumassa palmusta. Olen aina haaveillut näkeväni oikean vaakataso palmun ja täällä niitä oli muutama!

Punta Canan edustalla on Atlantti, mutta Saonan saaren edustalla aito Karibian meri. Aurinko paistoi, meri oli turkoosia ja samaan aikaan taivas oli hyvin tumma. Lähdin yksin kävelemään rantaa pitkin, sillä aikaa kun puoliso pulikoi meressä tytön kanssa. Merivirtauksia ei ollut, mutta aallot olivat kovia. Vaikka niiden kanssa yritti olla tarkkana, pääsivät ne kuitenkin yllättämään. Rannalla kävellessäni ajattelin, että nyt olen ensimmäistä kertaa elämässäni Karibian meren äärellä, se tunne oli rentouttava, samalla kun imin itseeni sitä lämpöä ja täydellistä ilmastoa.

Perillä meillä oli aikaa noin 2½ tuntia ja hyvin pian huomasimme, että meidän oli aika lähteä takaisin veneelle. Saonan saareen olisi ollut kiva tutustua vielä enemmän, mutta en näin lyhyessä ajassa lähtenyt kovin kauas kävelemään. Kävellessämme pikaveneelle läpi palmumetsän, näimme keskellä metsää yksin kököttävän aasin. Kuvasin rannalla aurinkoista rantanäkymää, kun pari minuuttia myöhemmin toiseen suuntaan kuvatessani, oli sää muuttunut kaatosateeksi.

Ajoimme pikaveneellä luonnon uima-altaaseen, sandbankille, mitä opas kehui paljon mukavammaksi paikaksi kuin Saonan rantoja. Olimme siis keskellä merta, mutta vain metrin syvyisessä meressä. Vesi oli kirkasta ja niin lämmintä, aivan kuin linnunmaitoa. Sinne olisi voinut jäädä lillumaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa, ei sieltä olisi millään tahtonut lähteä pois, pysähdyksemme kesti ehkä noin 45 minuuttia ja saimme uidessamme hakea rommikolat open barista.

Sandbankilla oli myös suuria meritähtiä, joita ei kuitenkaan saanut nostaa veden yläpuolelle. Siitä kiellettiin erikseen ja silti joukossa oli niitä, jotka nostivat niitä pois vedestä poseerausta varten… Kun porukka oli lillunut tarpeeksi, jatkoimme veneellä takaisin satamaan ja siitä bussilla kohti Punta Canaa. Paluumatkalla pysähdyimme vielä puoleksi tunniksi ostopaikkaan, missä myytiin matkamuistoja, keramiikkaa, tauluja, vaatteita, rommia, paikallista kaakaota ja kahvia. Kahvia ja kaakaota sai myös maistaa ja kaakaosta tykkäsin todella paljon. Matkalla hotellille, ohitimme lukuisat sokeriruokoviljelmät ja peltomaisemat.

Saonan saari oli kyllä todella kaunis ja luonnonmukainen paikka, mitä ei oltu pilattu millään ylimääräisellä. Matkanjärjestäjällä oli oma tila saarella, mikä oli tarkoitettu vain heidän retkeläisilleen. Eri matkanjärjestäjät vievät varmasti vähän eri puolelle saarta ja kysynkin, oletteko kenties olleet Saonan saarella, mutta eri rannalla? 🙂 Lopuksi vielä kuvia saaren ihanan näköisistä, värikkäistä kaislakattoisista vessoista.