
Salalah – kauneimmat nähtävyydet: kameliranta ja huojuvat palmut
Laskeuduimme aamupäivällä Salalahiin ja edessä oli 3 lomapäivää näissä maisemissa. Koska aikaa ei ollut perillä kuitenkaan rajattomasti, suunnittelimme retket niin, että suuntaisimme lentokentältä suoraan länteen ja kiertäisimme nähtävyyksiä siellä ennen majapaikkaan saapumista. Tässä postauksissa kerron meidän retkipäivästä Salalahin länsipuolella.
Salalahissa myydään valmiita retkiä nimenomaan ”länsi” ja ”itä” puolen retkillä, sillä kummallakin puolella riittää runsaasti erilaisia nähtävyyksiä. Salalahin keskusta jakaa hyvin tämän lännen ja itäpuolen. Yhden päivän aikana kannattaa keskittyä nimenomaan yhteen puoleen.
Seuraavana päivänä kiersimme taas Salalahin itäpuolen nähtävyyksillä. Tulimme Salalahiin ”löhölomalle”, mutta kuten tekstistä ilmenee, olimme kolmesta päivästä jo kaksi päivää tien päällä.
Emme luonnollisesti ihan joka paikassa käyneet jotka reitin varrelle olisi osunut, mutta tässä postauksessa kerron paikoista, missä me tämän päivän aikana kävimme.
Salalahin kameliranta – Mughsail beach
Matkoilla on usein sellaisia asioita, joista on lukenut etukäteen ja joita osaa matkalla odottaa. Sitten on sellaisia, joista ei olekaan kuullut ja nähtävyys tai kokemus pamahtaa eteen yllätyksenä vasta matkan päällä. Salalahin kameliranta oli juuri sellainen, joka tuli meille täytenä yllätyksenä.
Meillä oli Muscatin jälkeen odotukset todella korkealla Salalahin suhteen. Salalah olisi meidän loman pelastus, tuntui että meidän loma alkoi kunnolla vasta laskeuduttuamme Salalahiin. Aurinko paistoi ja auton mittari näytti +31 astetta, ajeltuamme noin 50 km, saavuimme Mughsail Beachille.
Eteemme käveli useita kymmeniä kameleita, keskellä tietä. Pysäytimme auton levikkeelle ja hyppäsimme autosta pois ihastelemaan näkyä. Oli ihan mielettömän kaunis näky: turkoosi meri, vaalea hiekkaranta, taustalla tumma vuoristo ja tiellä käveli kameleita.
Reissukaverin kanssa olimme aivan onnesta sekaisin, tämä pelasti meidän koko reissun, tämä oli jo nyt ehdottomasti reissun paras hetki. Totesimme, että nyt saimme kaikki vastoinkäymiset kuitattua oikein korkojen kera, kylläpä kannatti matkustaa Salalahiin asti kokemaan tämä.
Emme olisi malttaneet jatkaa matkaa, mutta kun suurin osa kameleista oli jo meidät ohittanut, jatkoimme matkaa. Omanissa tuli aina autolla ajaessa laittaa hätävilkut päälle mikäli kameleita tai muita eläimiä käveli tiellä.




Mughsail Beach
Mughsail beach on pitkä ranta, mutta autolla ajaessa se jakaantuu kahteen osaan. Se alkaa tältä suoralta, missä kameleihin törmäsimme, mutta tie lähtee sitten kiertämään vielä mutkan sisämaahan, kunnes palaa pian takaisin vuoren toiselta puolelta takasin rannalle.
Eteemme avautui jälleen pitkä ja vaalea hiekkaranta, täällä kameleita ei ollut kuin muutama. Parkkipaikka oli iso ja meidän vuokra-auton lisäksi oli parkkipaikalla vain toinen auto. Miten täällä voi olla näin autiota, näin upealla rannalla, missä on kaikki, ehhh… turistit?
Pian selvisi, että rannalla ei saisi uida eikä rantavedessä itseasiassa edes kävellä, kieltomerkki ei kertonut että miksi, mutta oletan täällä olevan voimakkaita merivirtauksia. Rannan päästä löytyi ravintola, josta saimme hakea vettä (ja mansikkafantaa!), päivä tosiaan oli kuuma, eikä meillä ollut lennon jälkeen juomista mukana.




Mughsail Fountains
Jätimme auton ravintolan pihaan ja kävelimme muutaman sadan metrin vuoren taakse. Siellä on Mughsail Fountains / ”blowholes” (en tiedä näiden suomenkielistä sanaa), kyseessä on siis maassa oleva reikä, josta nousee ilmaa ja roiskuvaa vettä (kuva kertoo enemmän…).
Korkeimmillaan vesi voi nousta 28 metriin, joinakin päivinä ei välttämättä ollenkaan tai paljon vähemmän. Helmikuu ei ehkä ollut paras ajankohta nähdä roiskuvat vedet, sillä runsaammat kastumiset saa kokea monsuunin aikaan. Jonkin verran vettä kuitenkin kalliosta nousi ja saimme asiasta kiinni.
Maisemat ovat täälläkin upeat ja seuraavan edessä olevan vuoren takana olisi taas Hidden beach, mistä lähtee myös vaellusreittejä ja siellä on luolia.
Mugsailin jälkeen lähtee reitti nousemaan kohti vuoristoa, reitti on kuitenkin yllättävän helppo ajaa, vaikka reitillä on mutkikkaita teitä. Vuoristoon on kolmikaistainen tie ja molemmin puolin tietä on enimmäkseen kalliota tai vuoria. Ei siis mitään pelottavia korkeita pudotuksia tien reunalla. Oli myös ensimmäinen kerta, kun en itse istunut apukuskin paikalla lähellä reunaa eikä kuskin paikalla vuoristossa ajaminen tuntunut yhtään liian jännittävältä.



Viewpoint Cloud
Mughsaililta on noin puolen tunnin ajomatka Viewpoint Cloudiin. Matkanvarrelle jää myös yksi alueen merkittävä nähtävyys Fazayat Beach (päällystämätön tie) ja Shaat Hidden Beach. Mietimme siellä käymistä, mutta meillä oli vielä melkein parin tunnin matka takaisin majapaikkaan, jossa suunnittelemme olevamme perillä myöhään iltapäivällä.
Reitti nousee koko ajan ylemmäs ja vuoristomaisemat ovat hienot. Fiilistelemme vapauttamme, kun pääsemme näkemään näitä maisemia.
Pian mutkan takana odottaa sotilasauto ja hetken päästä tulee eteen tarkastuspiste, missä sotilaat pysäyttää meidät. Säikähdämme, että ei kai me olla jo ajettu Jemenin rajalle asti? Saako tänne ajaa, onko tänne sodan vuoksi jotain rajoituksia joista me emme tiedä? Sotilas nostaa aseen olalle ja lähestyy meitä, hän pyytää passiamme.
Tutkittuaan niitä hetken, hän päästää meidät jatkamaan matkaa. Epäilemme tarkistuksen liittyvän Jemenin sotaan, sillä Jemenin rajalle on täältä noin tunnin ajomatka. Saavumme muutaman sadan metrin päästä Viewpoint Cloudille, missä olemme samalla korkeudelle pilvien kanssa.

Äskeinen pysäytys vähän säikäytti ja jäimme miettimään asemiehiä, taisi kuitenkin olla ihan rutiinitarkastus että ei mitään hätää.
Kävelimme kohti vuorenrinnettä, kun olin kuulevinani sarjatulilaukauksen. Ehkä täältä olisi viisasta lähteä takaisin päin… Seurailin vuorien yllä leijailevia pilviä, enpä muista olleeni aiemmin pilvien seassa (muuta kuin lentokoneessa).
Kun käännyin takaisin autolle, mekkoni lepatti tuulessa ja tajusin ”sarjatulilaukaus” äänen tulleen mekostani, joka vain lepatti nopeasti tuulessa. Kylläpä sitä onkin säikky.
Täältä eteenpäin jatkamalla olisi reitille vielä osunut seuraavat kohteet, jotka olin merkinnyt googlemapsiin suosikkeihin:
- Ain Nakbat Waterfall
- Shaat
- Kharfat
- Safqut
- Wadi sayq
- Dhalkut



Salalahin moskeija
Käännyimme takaisin ja suuntasimme kohti Salalahia. Salalahin kaupungin länsipuoli on yllättävän ”teollista”. Salalahiin johtaa monikaistainen tie, liikenne on kuitenkin rauhallista.
Jätimme auton moskeijan eteen parkkipaikalle ja lähdimme kävelemään moskeijan ympäri. Harkitsimme sisällä käymistä, mutta meillä ei ollut asiaankuuluvia vaatteita ja huivia mukana. Henkilökohtaisesti ihailin moskeijan kauniita arabialaisia ovia ja ovikoristeita.
Mielestäni Salalahin moskeija on Salalahin keskustan mielenkiintoisin nähtävyys, itse kaupungissa ei välttämättä niin paljoa nähtävää ole, vaan meitä kiinnostavat kohteet sijaitsivat kaupungin ulkopuolella. Sekin on yksi syy, minkä vuoksi emme lopulta majoitu Salalahin keskustassa vaan sen ulkopuolella.




Salalahin palmurannat
Halusimme vielä nähdä, miltä Salalahin rannat näyttävät. Tämäkin ranta oli jotain sellaista, mistä emme olleet ennen matkaa tienneet mitään ja siksi tämä näky yllätti meidät taas aivan totaalisesti.
Tie johti Alhafa rannalle, jossa yllätykseksemme tie jatkui kirjaimellisesti rantahietikolle asti. Hiekkatie oli painautunut niin, että sillä pystyi ajaa myös autolla. Edessämme avautui upea palmunäky, joka muistutti lähinnä lapsuuteni palmujulisteita.
Oli aika siistiä ajaa autolla hiekalla ja mielessä kävin autonvuokraajan sanat ”autolla voi ajaa missä tahansa paitsi hiekalla”, ehkä hän kuitenkin tarkoitti dyynejä? Täällä nyt ajeltiin hiekkarannalla…
Suuntasimme vielä ihastelemaan Dahariz Beachin palmuja, mutta jotenkin olimme vielä enemmän ihastuneet äskeiseen rantaan. Matkanvarrella oli myös arkeologinen puisto.



Emme jääneet rannoille makaamaan, vaan kävimme niitä ihastelemassa ja jatkoimme sitten matkaa. Tämän jälkeen suuntasimme majapaikkaamme ja seuraavana päivänä jatkoimme nähtävyyksillä kiertämistä Salalahin itäpuolella.


17 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Hienon näköinen tuo palmuranta! Näyttää muuten niin ikään varsin rauhalliselta. Epäilen myös, että kamelirannalla uiminen on kielletty kovien virtausten takia. Kieltoa on hyvä kunnioittaa, virtaukset voivat olla välillä todella petollisia. Hienon näköinen ranta sekin.
Elina
Joo nuo rannat oli todella rauhallisia, tyyliin ei ketään siellä! Mutta uimaan en uskaltais mennä, ellei se olis erikseen sallittua 😀
Terhi
Kameliranta näyttää upealta, mutta uskaltaiskohan sinne ollenkaan mennä virkistäytymään kamelien sekaan.
Elina
Kyllä uskoisin, että uskaltaisi jos ei ihan viereen mene häiritsemään 🙂 en toki tunne kameleita, miten käyttäytyvät 😀
Eveliina / Reissukuume
Eikä, toi kameliranta on ihan mieletön!! Ja huippua, että löysitte tämän sattumalta. Usein ne on just niitä loman kohokohtia – varsinkin sellaisen alun jälkeen, mikä teilläkin oli 😀
Elina
Sepä! Aivan katastrofin jälkeen tuli tämmöinen pikku, positiivinen ja iloinen yllätys! Saatiin tästä todella hyvä mieli ja fiilis! 🙂
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Kylläpä on kaunis ranta!
Mari/ Maailma kotina
Mielettömän upea päivä. Oliko yhtä rauhallista liikenteessä kuin mikä fiilis kuvista tulee?
Elina
Oli kyllä tosi rauhallista liikenteessä. Tuntui ihan siltä, kuin olisin suomessa ajanut, niin rauhallista ja hiljaista! Oli yllättävän vähän ihmisiä missään. Salalahin keskustassa oli sitten enemmän autoja ja teillä liikkui paljon työmaa-autoja, kuorma-autoja jne.
Anna K. - Kaukaa haettua
On varmasti ollut surrealistinen kokemus ajaa autoa, niin että lauma kameleita kävelee aivan lähietäisyydeltä vastaan! Kuvistakin tajuaa, miten erikoiselta se näyttää. Tulee vähän Lappi mieleen, kun siellä porot jolkottelee tiellä. Tosin siinä ei ole mitään kivaa, kun kolarin vaara on aina suuri.
Elina
Niinpä, se oli tosi epäuskoinen tilanne, mitä ei olis osannu odottaa. Mutta oli paljon samaa kuin siinä, kun porot tulee pohjoisessa vastaan! 🙂
Aila ja Juha
Taitavat kamelit olla eri kokoluokan elikoita kuin Lapin teillä porot. Hienot rannat ja kertomus.
Juha
Elina
Joo niin on, ne oli vähän korkeampia otuksia ! 😀
Merja / Merjan matkassa
Wau, aika hienolta näyttää kamelit tiellä. Sellaista ei ole omalle kohdalle osunut. Upea tuo palmuranta! Mukavalta näyttää teidän retkipäivä! 🙂
Elina
Tämä oli kaikessa kauneudessaan tosiaan hieno päivä, aurinko paistoi, oli hyvä fiilis ja kauniita paikkoja tuli yllättäen eteen 🙂
Kohteena maailma / Rami
Komeita rantoja, ei juurikaan ihmisiä. Kameliranta kuulostaa jo nimeltäkin hauskalta, hieman erilainen ranta kuin yleensä ollaan totuttu. Kamelit tuollaisissa määrin nähtynä olisi hieno kokemus itsellekin!
Anne/ Matkahetket
Kameleita en ole koskaan nähnyt, tai ehkä kerran eläintarhassa, joten tällainen kameliranta vaikuttaa tosi jännältä paikalta. Eläinkohtaamiset matkoilla ovat yleensä erityisiä ja ikimuistoisia.