Korsikan vuoristomaisemat Corten lähiympäristössä

Korsikan eteläpuolelta jatkoimme melko tasaista ja suoraa reittiä kohti pohjoista. Matkan varrella näkyi myös kauniita turkoosinvärisiä rantoja. Lähdimme ajamaan kohti Cortea, jonka jälkeen maisema muuttui todella kauniiksi. Cortesta kohti länsirannikkoa oli tiedossa pelkkiä vuoristomaisemia.

Corte on Korsikan neljänneksi suurin kunta ja osa siitä sijaitsee kukkulan päällä. Emme pysähtyneet itse kaupungissa muuta kuin kaupassa, sillä ajettavaa oli vielä jäljellä. Sen sijaan Corten keskustasta poikkesimme eräässä todella kauniissa paikassa, minne oli Cortesta vain n. varttitunnin ajomatka.

Corte

Restonica Valley

Suuntasimme kohti Restonicaa. Ajoreitti kulkee laaksossa, vuorten välissä ja tien vieressä menee joki. Tie mutkittelee koko ajan ylemmäs ja ylemmäs, ajoreitti on todella kaunis.

Meillä ei sinänsä ollut mitään määränpäätä tai suunnitelmia, kunhan ajeltiin tälle nähtävyydelle. Vielä olisi 3 kilometriä määränpäähän mutta yhtäkkiä tie oli kuitenkin poikki ja puomin vieressä seisoi mies pudistamassa päätä. Tästä ei saa enää ajokulkuneuvoilla jatkaa eteenpäin.

Mies kertoi, että edessäpäin on poikki mennyt silta, jonka vuoksi sinne ei voi ajaa. Mikäli haluaa käydä varsinaisella päänähtävyydellä, laakson päässä Lac de Melu järvellä, on patikoitava 6-7 tuntia.

Emme ole lasten kanssa nyt menossa patikoimaan, puomin vieressä on kuitenkin leirintäalue ja ihmisiä tuntuu liikkuvan rinteessä ja joenpohjassa, joten patikointi ja vaellusreittejä täältä ihan varmasti löytyy. Ei haitannut, vaikkemme päässeet perille asti sillä jo täällä oli maisemat ihan tarpeeksi kauniit.

Kaunis kanjonimaisemareitti – Canyon de La Ruda

Matkamme jatkui kohti Pianaa. Teoriassa meidän ajoaika aamun majapaikasta (Porto-Vechhiosta) seuraavaan majapaikkaan (yhteensä 200 km) piti kestää vajaa 4 tuntia. Lopulta meillä meni matkaan reilu 6 tuntia kun pysähtelimme niin usein ihastelemaan maisemia.

Kapea tie mutkittelee pitkästi ja tien toisella puolella on jyrkkää kalliota ja tien toisella puolella syvä kanjoni, reitin varrella on useita näköalapaikkoja. Tästä paikasta en ollut kuullut mitään etukäteen, joten olin mykistetty kun maisema tuli ja yllätti. Kanjonin jälkeen pysähdyimme syömään eräälle levikkeelle.

Sattumalta lähdin kiipeämään viereisen kukkulan päälle ja sieltä aukesi kauniit maisemat kohti vuoristoa ja Korsikan korkeinta vuorta Monte Cintoa (2 706 m) kohti. Myös täältä (La passerelle sur le Golo) lähtee patikointireitti, mutta meidän patikkamme koostui lasten kanssa muutaman sadan metrin matkasta kanjonin sillalle.

Tällä alueella on myös Korsikan tunnettu GR20 vaellusreitti, joka kulkee saaren pohjoispäästä kohti etelää. GR20 vaellusreitti on yhteensä 200 km pitkä, mikäli GR20 kiinnostaa enemmän, täältä voit lukea siitä lisää.

Patikointireittejä Evisan itäpuolella

Luonto oli täällä jotenkin erityisen kaunis, puut olivat todella korkeita ja osa paksujakin ja tie mutkitteli näiden korkeiden puiden välistä. Ajoimme suurimman osan ajasta korkealla, jolloin näkymät oli alas kauniit. Tiellä liikkui vapaana possuja ja lehmiä.

Patikointireittejä ja parkkipaikkoja näkyi aika-ajoin matkanvarrella. Laitoin useat ohiajaessa muistiin, mikäli palaisimme vielä tänne (emme palanneet). Reittejä ja niiden vaativuustasoja kannattaa tutkia rauhassa retkikartasta etukäteen. Matkalla tuntui olevan todella paljon kauniita pysähtymispaikkoja, mutta olisimme olleet vasta yöllä perillä jos olisimme joka paikassa pysähtyneet.

Kun olimme ohittaneet Evisan kylän ja alkaneet laskeutua alas vuorilta, tuli jälleen kerran ihan mielettömän kauniita maisemia. Tie mutkitteli korkealla ja ylhäältä avautui kauniit maisemat alas kanjoniin ja kalliovuoret olivat punaisia. Lopulta olimme perillä Otan kylässä, missä yövyimme seuraavat 2 yötä.

Emme tänä päivänä patikoineet lainkaan, vaan ihastelimme maisemia auton ikkunasta ja maisemia levikkeiltä ihastellen. Koko tämän päivän reitti Cortesta Pianaan oli maisemien ilotulitusta, joten jos Korsikalla kaipaa vuoristomaisemia, niin tänne seudulle kannattaa suunnata.

Lopulta olimme 200 km ja 6 tunnin kuluttua perillä majapaikassamme Otan kylässä.

18 kommenttia

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *