Pohjanmaan maisemareitti Kyrönjoen varrella – Suomen kansallismaisema

Mikäli suuntaat Pohjanmaalle ja kaipaat kaunista maisemaa ja haluat kokea pieniä Pohjalaisia kyliä, suuntaa Kyrönjoen varrelle joka on yksi Suomen kansallismaisemista. Näissä maisemissa sain asua vuosia, joten nyt jaan teille omat suositukseni Kyrönjoen varrella Pohjanmaalla. Missä pysähtyä ja missä käydä?

Tämä postaus on odottanut pöytälaatikossa jo vuosia ja nyt kun olen viime vuonna yli 10-vuoden asumisen jälkeen näistä maisemista muuttanut pois, on aika kirjoittaa entisistä kotimaisemista ja suositella maisemia muillekin. Tänne kannattaa suunnata kesällä ja etenkin alkukesä on näissä maisemissa erityisen kaunis.

Mikä Kyrönjoki?

Kyrönjoki on 130 km pitkä joki joka alkaa Kurikasta Etelä-Pohjanmaalta ja päättyy Pohjanmaalle ja Merenkurkkuun. Pohjanmaata leimaa vahva lakeuden maisema ja maisemaa halkoo Kyrönjoki.

Kyrönjoki päättyy Vassorinlahteen ja mikäli haluaa aloittaa ajoreittinsä kasitieltä, voi lapsiperheet pysähtyä ensiksi täällä 2,6 km pituisella Mälsorleden muumipolulla joka sijaitsee Mustasaaren Koivulahdessa. Kun ajaa Koivulahdesta kohti Kyrönjokea, jää ajomatkan varrelle myös tämä vanha lento-onnettomuuspaikka, mihin on muutaman sadan metrin kävelymatka.

Kyrönjoessa kasvaa 60 eri kalalajia ja se toimii myös kymmenien kalojen kutupaikkana. Pohjanmaalla Kyrönjoki sijaitsee Mustasaaressa ja Vaasassa. Reitin varrelle jää lukuisia pieniä kyliä, seuraavaksi kannattaa suunnata kohti Staversbyntietä sekä Jokivarsitietä.

Kolkki ja Kolkinkartano

Ensimmäinen kylä heti Mustasaaren rajan jälkeen Vaasan puolella on Merikaarron Kolkki. Jokivarsitiellä tie mutkittelee joen vierustaa ja on erityisen kaunis alkukesästä kun tien varrella kukkii erilaisia luonnonkukkia ja pelloilla laiduntaa lampaita.

Tunnelma on seesteinen ja rauhallinen, ihana maalaisidylli. Pelloilla komeilevat myös Pohjanmaalle tyypilliset pohjalaistalot, joilla on pitkät perinteet toimiessaan kaksikerroksina, hirrestä tehtyinä talonpoikaistaloina.

Kolkissa komeilee Kyrönjoen varrella Kolkin kartano, jolla on pitkä historia valmistuessaan 1780-luvulla. Nykyisin Kolkin kartanossa toimii Jukan ja Jessican pyörittämä ravintola, joka toimii myös tilausravintolana. Tulevaisuudessa Kolkin kartanoon on tarkoitus valmistua majoitustiloja, joiden ikkunoista avautuu maisema Kyrönjoen maisemaan.

Kolkin kartanolla voi pysähtyä myös kesällä jätskille tai limsalle, Kolkin kartanosta saa hyvää ja maistuvaa ruokaa jonka Jukka itse valmistaa. Kolkin kartanon vierestä löytyy matkaparkki ja lyhyt luontopolku.

Viereiseltä Kolkinsillalta voi ihastella kauniita Kyrönjoen maisemia ja Kolkinsilta toimii etenkin keväisin Kyrönjoen tulvaturistien vakiopaikkana, jolloin paikalle saapuu sadoittain ihmisiä katsomaana kun jääpadot lähtevät liikkeelle. Näissä Merikaarron ja Kolkin koskisissa maisemissa on pyörinyt parhaimmillaan kahdeksan vesimyllyä.

Kyrönjoki ja Jokivarsitie

Matkatessa Kolkin suunnasta kohti Vähäkyröä, edelleen jatkaen Jokivarsitietä, jää tien varrelle Valtarin mansikkatila, missä voi poimia itse mansikoita. Heidän pihapiiristään löytyy lapsille puuhaa ja leikkitilaa.

Reitin varrelle jää Kylymä helevetti, jonne on omalta parkkipaikalta 100 metrin patikointi. Periltä löytyy vanha luola metsästä, omasta mielestä mielenkiintoisempi oli itse tien kyltti, joka on jo itsessään nähtävyys. Saman tien varrelta pääsee myös patikoimaan ja reitit soveltuvat hyvin lapsiperheelle.

Ojaniemen laavulla on kaunista kalliomaastoa ja mäntymetsää, reitin karttaa voi katsoa täältä (Ojaniemi-Hyyriä). Kyrönjoki ja Jokivarsitie on suosittu etenkin motoristien keskuudessa sen kapean mutkittelevan maisematien vuoksi. Tervajoen keskustasta löytyy Susan kirppis.

Vähäkyrö ja Pläkkyrimuseo

Vähäkyrön keskustaa halkoo Kyrönjoki ja Vähäkyrön kesustassa on Kirkkosaari sekä joen varrella kuntoportaat. Kuntoportaat sijaitsevat kirkon takana, jonka pihapiiristä löytää kesällä lampaita ja kesäkahvilan Cafe Kanttorilan.

Pihapiirissä on myös Fyrry pläkkyrimuseo. Pläkki on Pohjanmaalainen käsintehty peltituote, josta on vuosisatojen ajan valmistettu erilaisia astioita, lyhtyjä, muotteja, ja muita peltituotteita. Museossa on esillä erilaisia vanhoja työkaluja, peltityö tuotteita ja historiaa.

Kuuluisin pläkkituote on pläkkyrilyhty, joita valmistettiin alunperin lämmittämään alushameiden alla esim. kirkonmenoissa. Pläkkilyhtyä käytettiin toki myös tavallisena lyhtynä ja se on tänä päivänä tyypillinen Pohjanmaalainen tuote.

Pläkkyrin historia ulottuu siis 1700-luvulle, joten Pläkkyrimuseossa voi tutustua sen historiaan laajemmin.

Isokyrö ja Napue

Isokyrö on tunnettu Napuen taistelustaan ja täälläkin ulottuu historia pitkästi 1700-luvulle asti. Yksi Isokyrön tunnetuimmista maamerkeistä on sen vanha kivikirkko sekä tietenkin maailmankuulu Kyrö Distillery.

Vaikka ei ginistä tai viskistä piittaisikaan, on Isokyrön Kyrö Distillery mukava pistäytymispaikka, pihapiiristä löytyy puoti ja ravintola. Kyrö Distilleryn Napue gini on luonnollisesti saanut nimensä täällä käydystä Napuen taistelusta. Lähellä Kyrö Distilleryä on Napuen taistelun muistomerkki.

Isossakyrössä järjestetään joka vuosi loppukesästä 1700-luvun markkinat vanhan kivikirkon pihapiirissä.

Muutamia kilometrejä eteenpäin, löytyy Orismalan kylästä Leväluhdan uhrilähde. Se on rautakautinen kalmisto, keskellä peltoa sijaitseva paikka on aidattu puuaidoin.

Ylistaron ja Isokyrön välistä löytyy 4H elämysmaailma (kotieläinpiha), Ylistarosta löytyy taas Wanha Markki, jossa asustaa useita eläköityneitä eläimiä kuten hevosia ja lampaita ja muita maatilan ja kotieläinpihan eläimiä. Paikassa on ihana tunnelma, sen vanhojen piharakennusten ja putiikkien ansiosta. Eläimet on pelastettu lopetusuhan alta, joten ihana nähdä että saavat jatkaa elämää täällä paikassa.

Kyrönjoki jatkaa kiemurtelevaa matkaansa lukuisten pienten kylien läpi eteenpäin kohti Kurikkaa. Tämä on taatusti yksi Pohjanmaan kauneimmista maisemareiteistä, joka pääsee oikeuksiinsa nimenomaan kesällä. Kyrönjoen maisemareitistä voi myös suunnata Vöyrille, mistä löytää lisää tyypillisiä pohjalaistaloja pelloilta tai jatkaa eteenpäin Etelä-Pohjanmaalle.

4 kommenttia

  • Sari Jaaksi

    Mun lapsuudenmaisemia. Vieläkin siellä tulee muutama kerta vuodessa poikettua. Ja onhan se jokivarsi kaunis.

    • Elina

      Kiitos kommentista! Kiva kuulla, että tuli bongattua tuttuja maisemia. Tämä on kyllä kaunista seutua kesällä! 🙂

    • Elina

      Paljon on maailmassa paikkoja joissa olis mukava pysähtyä, aina ei ehdi mutta jos joskus tulee eteen tilanne että tulee liikuttua Pohjanmaalla ja on aikaa, niin tämän kautta kannattaa ajella vaikkei missään pysähtyisikään.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *