Äkäslompolo tammikuussa

Pohjoisen suosituimmat kohteet ovat hyvin usealle todella tuttuja paikkoja, mutta kerrataan nyt vielä vähän maisemia, sillä tunnen myös muutamia henkilöitä, jotka eivät ole ikinä käyneet elämänsä aikana Lapissa. Kerroin aikaisemmin viikko-osakkeista, joten tämän viikon vietimme viikko-osake huoneistossa Äkäslompolossa. Kyseessä oli pieni kelohuoneisto, jossa oli yksi makuuhuone, makuuparvi ja yhdistetty olohuone/keittiö sekä sauna. Mökki oli kiva, vaikkakin aika pieni mutta sopiva pienelle porukalle.

Matkaan lähdimme mökin omistajan sekä ystäväpariskunnan ja 4 koiran kanssa. Lähidmme kotoa matkaan jo klo 5:30 ja perillä pohjoisessa olimme n. klo 17.00, kauas on pitkä matka. Matkan varrella oli sattunut autokolari ja ajokeli oli huono vaikkakin lähellä määränpäätä oli aurinkoista, hienoa ja kauniita maisemia. Oulun ABC Tupos on lähes joka kerta vakio pysähdyspaikka matkalla pohjoiseen.

Mökiltä oli ihanat lumiset maisemat Äkäslompolo järvelle. Kävimme useana iltana koirien kanssa jäällä iltalenkillä ja näimme monena iltana revontulia. Revontulet ovat minulle suomalaisenakin aika eksoottinen juttu, voin kuvitella kuinka eksoottisia ne on ulkomaalaiselle. Jäällä taisi muutamana iltana olla onnellisia Aasialaisia. Kyllä minäkin olisin haltioissani jos matkustaisin toiselle puolelle maapalloa vain katselemaan tähtiä taivaalla (suurkaupungeissa ei näy tähti taivasta) tai kauniita värikkäitä valoilmiöitä taivaalla joita on mahdotonta nähdä omassa maailmanosassa, vaikkei toisaalta kaikki Suomalaisetkaan ole nähneet revontulia kotimaassa.  Mielestäni Suomen Lappi on ehdottomasti niitä maailman kauneimpia paikkoja. Jos katsoo Lappia ulkomaalaisen silmin, niin onhan se ihan mieletön!

”Aamulla heräsin puoli 9 enkä osannut päättää meenkö mäkeen vai en, ostin 3/4 hissilipun, maksoi 90,50 euroa. Asteita oli n. -9 ja aurinkoa. Huipulla kauhea tuuli. Oli tosi vähän ihmisiä rinteessä, tosi kiva! Välillä oli sumua. ”Ylipitkä” rinne oli aivan ihana, paras rinne ja rinteet oli muutenkin tooooosi hyvässä kunnossa!! Lähin aikaisemmin rinteestä pois ja hain pojat myöhemmin sieltä pois. Oltiin ihan poikki kaikki. Oltiin vaan mökillä ja pelattiin papu peliä”

Lapin lomissa on ihanaa se, että päivät yleensä ulkoilee ja ihastelee maisemia ja runsasta lumimäärää ja iltaisin on niin poikki esim. laskettelusta että sitä kovin mielellään rentoutuu vain mökillä, tvtä katsellen, pelejä pelaten ja saunoen. Nenääni tulee ihan kelomökin tuoksu tätä muistellessa, kelomökki on Lapin lomilla se must juttu.

Näin rauhassa sai Low-season ajalla lasketella!

Hissiliput on kyllä tyyriitä, mutta pohjoisen laskettelulomat ovat yleensä ainut aika talvesta kun käyn laskettelemassa, joten niiden maksaminen kuuluu vain asiaan. Onneksi on oma lumilauta, muuten tulisi vielä tuplakulut välineiden vuokraamisesta. Itse asiassa, tällä reissulla kokeilin laskettelusuksia yhden päivän (vuokra 30,00 eur) eikä siitä tullut mitään. Jalat vaan tärisi alas tullessa. Olen lasketellut suksilla viimeksi ala-asteella. Kun on tottunut laskea 13 vuotta jalat kiinni laudassa alas rinnettä, niin kuinka vallattomalta se nyt tuntuikaan kun molemmat jalat olivatkin irrallaan ja menivät eri suuntiin. Luovutin jo 2½ tunnin jälkeen. Suksilla laskevilla tuntuu taas ihan käsittämättömältä, miten joku voikaan laskea alas niin että molemmat jalat ovat kiinni laudassa.

Olen kärsinyt polvikivuista lasketellessa, eikä jyrkät rinteet ole olleet hyväksi. Ylläksellä on mielestäni enemmän jyrkkiä rinteitä jos vertaa esimerkiksi Leviin, jossa on enemmän loivia rinteitä. Muutenkin on laskettelu valitettavasti jäänyt viime vuosina koko ajan vähemmälle. Ylläksen rinteilläkin oli välillä huonoja päiviä, sillä osa rinteistä oli kiinni ja gondoli-hissikään ei ollut joka päivä auki kovan tuulen takia. Muuten ei ole ollut kovinkaan kylmä, loppuviikosta kylmeni hieman.

Mökille päästyäni vaihdoin laskettelusukset tavallisiin suksiin ja lähdin ystäväni kanssa jäälle hiihtämään, koirat seurana. Se sujui hiukan paremmin, tai oikeastaan en hiihtänyt, vaan koirilla oli vetovaljaat ja vetivät minua jäällä. Se oli ihan hurjan hauskaa, mentiin lujaa. Tätä harrastettiin monena päivänä järven jäällä. Kerran yksi koirista näki jään toisella puolella poroja ja silloin koira, minä ja sukset menimme lujaa, en tiedä mitä olisi tapahtunut ellen olisi päästänyt irti kun vauhti vain kiihtyi, kiihtyi ja kiihtyi (koira ei päässyt poroille asti), seuraavalla kerralla pitää harjoitella jarrutusta.

Aika kuluu tosi hyvin ulkoilemalla ja vain olemalla eikä erillisellä tekemisellä ole tehnyt mitään, vaikka joka ilta kuluikin alias ja papu pelejä pelaten. Mökiltä meni hiihtoladut ihan vierestä ja pääsimme jäälle hiihtämään ihan normaalistikin, ilman koiravaljakon vetoapua. Kovasti olisi Ylläksellä hiihtolatuja, jos vaan lähtee hiihtämään. Vannoin kohottavani kuntoni parempaan hiihtokuntoon seuraavaan kertaan mennessä, jotta pääsisin kunnolla hiihtoladuille, mutten ole vielä päässyt tänne takaisin, sitä ennen pitäisi vielä saada suksetkin voideltua.

Leville oli matkaa n.60 km joten lähdimme siellä käymään yhtenä päivänä. Asteita oli -8 ja tuuli kylmästi. Monet hissit oli kiinni. Lumilaudalla oli taas mukava mennä loivia ja helppoja rinteitä. Jätin pojat vielä rinteeseen ja lähdimme ystäväni kanssa Sammun tuvalle katsomaan poroja. Palasimme takaisin Levin keskustaan, jossa kävimme mm. Ebba ja Erkki nimisessä sisustuskaupassa, joka oli tosi kiva ja edullinen.

Päivinä kun emme olleet rinteessä, kiertelimme kauppoja ja erinäisiä matkamuistomyymälöitä Äkäslompolon puolella. Kävimme myös autolla Ylläsjärven puolella kääntymässä, yllättävän pitkä ajomatka Äkäslompolon ja Ylläsjärven välinen matka, n. 14km. Ylläsjärven puolella oli lämpötilatkin eri kuin Äkäslompolossa, -14 kun taas Äkäslompolossa oli paljon kylmempää. Kävimme mieheni kanssa Ylläsjärven puolella syömässä Ski pizzassa todellakin isot ja edulliset pizzat, 8 euroa maksoivat, nam! Edellisellä Ylläksen reissuilla asuimme taas puolestaan Ylläsjärven puolella. Ylläksellä jakaantuu palvelut Äkäslompolon ja Ylläsjärven välillä, vaikkakin koen että Äkäslompolossa on laajemmat palvelut, onhan kuuluisa Jounin kauppakin Äkäslompolon puolella.

Eräänä kylmänä -29 päivänä lähdin Suomenlapinkoiran kanssa moottorikelkkareittiä pitkin katsomaan poroja. Ystäväni oli omilla seikkailuillaan löytänyt hyvän poropaikan, jossa oli monia kymmeniä poroja. Kävelimme koiran kanssa n. 3 km verran loivaa nousua rauhalliselle paikalle. Siellä tosiaan odotti suuri määrä poroja. Koira jännitti takanani, haukahti, murisi ja hetken aikaa haisteli. Olipa jännittävää molemmille, siinä niitä ihmeteltiin.

Lapissakin -29 astetta ”ei tunnu missään”. Ilma on sen verran kuiva, että pystyi helposti tehdä pidemmän lenkin kun pysyi liikkeessä ja oli oikea vaatetus, oli virkistävää vain. Kasvoihin oli vain kylmä.

Poron paskaa

Kelkkareitillä kävelemässä

Poro paikka

Toisena iltana menimme suksilla käymään Jounin kaupalla, koiratkin oli mukana ja paluumatkalla tuli taas poroja vastaan. Itse tykkään hirveästi poroista, sen vuoksi on kotona Pentikin Saaga-poro sarjaa, jotta porot hyppisivät joka päivä silmille kotonakin.

Paluumatkalla Ylläkseltä kohti kotia, poikkesimmekin niin ihanalla Vihreällä pysäkillä, Pellossa. Vihreällä pysäkillä on Pentikin myymälä, jossa myydään 2-laatuista Pentikin tuotteita hieman edullisemmin, sekä ihana sisustuskauppa Seita shop jossa oli vielä alennusmyynneissä vaikka mitä ihanaa ihasteltavaa. Nykyään näemmä liike löytyy myös Jounin kauppakeskuksesta Äkäslompolossa.

Ajallisesti ja taloudellisesti olisi ehkä halvempaa/helpompaa matkustaa ulkomaille kuin kotimaahan. Pohjoisen laskettelureissulle kun tarvitaan pari tankillista polttoainetta, mökin vuokra, hissiliput ja välinevuokrat, mahdollinen moottorikelkkavuokraus, ruuat… Omat välineet vähentää jo kuluja tai jos päättää vain hiihdellä tai käppäillä. Mutta lapista en luovu ja jatketaan ehdottomasti siitä huolimatta matkustelua kotimaassamme, tämä maa tarjoaa vaikka mitä!