Onnibussin kokeilua

Kipittelin perjantaina puoli neljältä matkahuollon pihaan, enkä nähnyt ketään joka olisi odottanut bussia. Ajattelin että hassua, olenko yksin matkustamassa Onnibussilla Helsinkiin. Kaksikerroksinen bussi sitten tuli ja kävelin nurkan taakse. Meinasin tipahtaa! Väkeä oli varmaa n. 40 henkilöä jonossa! Huhhuh! Kyseessä oli minun ensimmäinen Onnibussi matka. Bussi oli punainen, kaksikerroksinen.

Olen kuullut melkein jokaisen ihmettelevän, kun kuulee sanan Onnibussi, että ”kuinka se voi kannattaa?”, tähän en pysty vastaamaan muuta kuin toteamalla, että on se mun mielestä parempi systeemi myydä lippuja hieman halvemmalla ja saada enemmän matkustajia ja sitä mukaan lisää tuloja, kuin se että myytäisiin kalliita lippuja ja ei saataisi tuloja, vaan kiikutettaisiin tyhjiä busseja reittien väliä! Ei nyt sentään mennä politiikkaan, mutta mielestäni sama systeemi voisi toimia muissakin asioissa Suomessa, sen sijaan että nostetaan jatkuvasti hintoja, niin niitä laskettaisiin jotta saataisiin lisää ostovoimaa ja sitä rataa… Mutta hienoa että tällainen on olemassa! Bussin hinnathan ovat alkaen 1 € suunta ja aina tulee 1 € varausmaksu päälle, mitä ihmiset bussissa porisivat, niin muilla oli maksanut n. keskimäärin 10 € menopaluu lippu.

Koska oli perjantai iltapäivä ja kaikki oli menossa johonkin Vaasan ja Helsingin välille, bussi tuli Seinäjoen jälkeen niin täyteen ettei yksin saanut istua. Pakko myöntää että jollakin tavalla oli hieman ahdasta/ahdistavaa olla kun oli niin vähän jalkatilaa, en tiennyt mihinkä päin olisin oikein istunut. Hattuhyllyn varaan ei kannata laukkujansa laskea, koska ne oli todealla matalat, joten kaikki isommat laukut suosiolla ”ruumaan”. Itselläni ei ollut kuin käsilaukku (passi+hammasharja+matkapäiväkirja) + muovipussi jossa oli paluumatkaa varten fleeceviltti ja pieni tyyny ja villasukat sekä hirveä määrä evästä. Joten otin ne kaikki sisälle ja siksi sain kärsiä ihan itse. Olen tottunut pääsemään Tampereelle asti kahdessa tunnissa junalla, joten neljän tunnin istumisen jälkeen *eikö vieläkään olla edes Tampereella* alkoi olla jo hieman turhauttavaa. Koko matka kesti siis menomatkalla 6½ tuntia. Sinä aikana kerkesi kahteen kertaan miettiä:

a) maksaisiko enemmän nopeammasta siirtymästä (lento)
b) juna maksaisi saman verran kun lento, ellei jopa enemmänkin, joten se ei kannattaisi + poikkeuksetta aina myöhässä
c) autolla ei pysty yksin matkustamaan, koska auto on jätettävä miehelle kotiin
c) maksaisiko vaan vähemmän bussikyydistä ja kärsii pidemmän aikaa

Siinä on hyviä kysymyksiä. Lopulta pääsin hyvin syöneenä ja väsyneenä perille Helsinkiin.

Paluumatkalla meinasi jännittää, kun samaiseen bussiin yritti myös tulla pari puliukkoa, he kaatuivat ensin yhdessä maahan, sitten nousivat ylös, toinen kaatui uudestaan jonka jälkeen toinenkin kaatui uudestaan. Tämän jälkeen he nojasivat bussiin, ja pysyivät pystyssä. Kaikki matkustajat oli aivan kauhuissaan, itse näin kauhukuvia siitä kuinka istuisin puliukon lähellä ja viinan löyhkässä koko yön enkä saisi yhtään nukuttua. Onneksi oli fiksu kuski ja eväsi heidän pääsynsä bussiin. Bussit lähtivät kumpaankin suuntaan myöhässä, mutta kirivät lopulta myöhästymiset, eikä oltu muutakuin jopa etuajassa! Bussin pysäkit oli hyvin pikaisia, joten pidempien taukojen varaan ei kannata laskea. Bussissa jokaisen penkin alla oli sähköpistoke, joka mahdollisti puhelimen latauksen. Alakerrassa oli wc joka oli mielestäni tosi siisti. Ilmastointi bussista löytyy, ja se tuli huomattua paluumatkalla, menomatkalla oli ihanan lämmin patteri vieressä mutta vaikka yritin olla kaukaa viisas ja otin mukaani fleece viltin, niin palelin kyllä koko yön, jostakin veti niin saakutin kylmästi että siinä ei mitkään takit ja viltit auttanut. Sain kuitenkin onneksi nukuttua ja perillä oltiin 5.00 aamulla.

Powerbank on hyvä olla messissä mukana! Hyvä vara-akku, jos ei pääse lataamaan puhelinta reissulla! Ilman silmälappuja ja korvatulppia en nuku kyllä missään julkisessa kulkuvälineessä.