Matkablogini täyttää 7-vuotta, ihmisiässä se tarkoittaa kasvamista ja siirtymistä lasten kengistä koulutielle, kuten uuden oppimista, lukemista, kirjoittamista ja tekstin ymmärtämistä. Kirjoitin viime vuonna kun blogi täytti 6-vuotta kattavan postauksen blogin taustoista ja sen kasvukivuista. Olen lähes koko viime vuoden pohtinut, mitä blogilleni jatkossa teen ja päällimmäisenä oli ajatus sen lopettamisesta.
Pitkään on tuntunut siltä, että tämä blogi vain junnaa paikoillaan, ottaa enemmän kuin antaa ja siksi olen koko ajan odottanut, että saisin kaikki matkapäiväkirjat purettua tänne blogiin, jotta saisin sen jälkeen antaa blogin olla. Blogin kirjoittaminen ei ole koskaan ollut lasteni ajasta pois, en kirjoita silloin kun lapset ovat hereillä – en edes pystyisi, siitä lapset pitävät huolta. Blogin kirjoittaminen ajoittuu myöhäisiltaan, muutamaan tuntiin kun on sitä arvokasta omaa aikaa ja sitä se on ollut, sitä omaan mielenkiinnon kohteeseen uppoutumista. Se on taas tarkoittanut sitä, etten ole iltaisin kovin paljoa muuta tehnyt, en opiskellut, en lukenut muita kirjoja tai katsonut tv-sarjoja (tai muuta vastaavaa?). En nyt joka ilta koneella istu, mutta jonkin verran kuitenkin. Ajattelin, että jos päätän lopettaa kirjoittamisen, jäisi aikaa muuhun.
Kun aloitin bloggaamisen 7-vuotta sitten, minulla oli viisi asiaa jotka ohjasivat kirjoittamistani:
Blogin tarkoitus oli toimia matkapäiväkirjojen ja matkaenergian ”purku paikkana”
Kirjoitin vain itseäni varten (jotta muistot säilyisivät)
En halunnut kaupallistaa blogia, sillä tuntui että kaupallisuus tulee lukijan ja kirjoittajan väliin ja arvostan itsekin ei kaupallisia blogeja
Halusin olla ihan tavallinen kirjoittaja enkä ”bloggaaja”
Tärkein muistisääntö: Kirjoittaisin siitä missä olen matkustanut, eikä niin että matkustaisin jotta saisin kirjoittaa
Tein sen perinteisen virheen, että perustin blogin ja vain kirjoitin ilman että kertaakaan perehdyin bloggaamisen kiemuroihin sen syvemmin. Kun aloin lähestymään sitä päätöstä, että mitä blogilleni teen, lopetanko vai keksinkö jotain muuta, aloinkin yllättäen miettimään muitakin vaihtoehtoja. Aloin loppuvuodesta etsimään tietoa oma-aloitteisesti ja mitä enemmän luin, sitä enemmän ymmärsin etten ole tiennyt bloggaamisesta näinä vuosina yhtikäs mitään. Päätin että haluankin kehittyä, olin edelleen ihan lasten kengissä, joista halusin mieluiten hypätä jo saappaisiin.
5 virhettä jotka tajusin tehneeni bloggaajana
1. Google Analyticsin puuttuminen
Auts, tämä on aika paha, 7-vuotta ilman Google Analyticsin tilastoja. Koska en ole koskaan kirjoittanut tavoitteellisesti, siis kasvattaakseni lukijamääriä, en ole kokenut tilastojen olevan tärkeitä. Olen toki bloggerin omia tilastoja seurannut, mutta en sen tarkemmin. Bloggerin tilastot ovat antaneet itselleni tarpeeksi tietoa (lähinnä moniko on lukenut minkäkin postauksen), mutta vasta viime vuoden loppupuolella sain asennettua Google Analyticsin ja oli kyllä monen illan tappelu, ennen kuin sain sen viimein toimimaan. Nyt se on iskussa, jee!
2. Blogikuvien muokkaaminen
Omaan korvaan blogikuvien muokkaaminen on kuulostanut yksinkertaisesti siltä, että otettujen kuvien ulkonäköä muutetaan. Olen kaikki nämä vuodet ihmetellyt, miksi niin moni haluaa muokata otettuja kuvia – eikö siinä ole ihan hirveä työ. Itse olen heittänyt kuvat aina sellaisenaan blogiin, muokkaamatta. Jälleen kerran, vasta viime vuonna aloin muokkaamaan kuvien nimiä ja vasta viime postauksessa (!!!) kuvien kokoa pienemmiksi. Täällä blogissa on siis aika raskas kuvasalkku, enkä taida niitä enää lähteä jälkeenpäin muokkaamaan pienemmiksi. Siihen työhön menisi seuraavat 7-vuotta, sillä postauksia on kertynyt 223 kappaletta. En ole myöskään koskaan tajunnut rajata tai zoomata otettuja kuvia, hups. Tämänkin teen jatkossa toisin!
3. Affiliate linkin lisääminen
Koska blogien kaupallistaminen on tänä päivänä hyvin yleistä, ollaan piilomainonnasta hyvin tarkkoja. En ole koskaan tehnyt kaupallisia yhteistöitä, vaan kaikki kirjoittamani postaukset ovat olleet vilpittömiä suosituksia ja omia kokemuksia. Koin välillä häpeää jos suosittelin esim jotain majapaikkaa tai kohdetta, sillä pelkäsin että lukijat luulevat niiden takana olevan piilomainontaa. Näinhän ei tosiaan koskaan ollut ja tavallisten linkkien lisääminen aiheutti epävarmuutta, sillä tavallaan siinä suosittelin ja ohjasin lukijaa kaupallisen palvelun pariin ilman mitään yhteistyötä taustalla.
Case Lomarengas
Yksi tällainen tapaus oli kun kirjoitin postauksen meidän lomarenkaan kautta vuokratuista mökeistä huvilakauden päättäjäisten aikaan. Pohdin kyseistä postausta pitkään, sillä tässäkään ei ollut taustalla kaupallisia yhteistöitä ja kuitenkin postauksessa suosittelin useampaa Lomarenkaan mökkiä. Päätin kirjoittaa postaukseen erikseen huomautuksen, että postaus ei sisällä kaupallisia yhteistöitä vaan kaikki perustuu puhtaasti omiin kokemuksiin ja suosituksiin. Tämä kuitenkin jäi vaivaamaan ja aloin miettiä miten vastaavat tapaukset / suositukset jatkossa hoitaisin nätisti.
Vasta muutamaa kuukautta myöhemmin törmäsin Affiliateen (joo, vasta nyt!) ja perehdyin siihen lähemmin. Tajusin, että tämä olisi omalle kohdalleni oikea ratkaisu tähän ongelmaan, siksi osassa postauksissa lukee nykyään ”postaus sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit on merkitty * merkillä”. Tämä siksi, jotta voin ns. virallisesti suositella kohteita / palveluita / tuotteita – joita oikeasti vilpittömästi itse edelleen suosittelen. Kun pääsin Lomarenkaan Affiliate ohjelmaan, lisäsin postauksiin jälkeenpäin Affiliate linkit ja maininnat niistä.
4. Kaupallisten yhteistöiden puuttuminen
Toivottavasti olette lukijat olleet hereillä ja blogin teksteistä kuitenkin ymmärtäneet koko ajan missä mennään, että taustalla on tavallisia, vilpittömiä suosituksia. Blogitaivalta on kuitenkin 7-vuotta takana, tuhansia työtunteja ja olen suositellut lukuisia kohteita. Blogipostaus tavoittaa suuria määriä lukijoita vuodesta toiseen ja antaa yrityksille potentiaalisia asiakkaita, miksi en voisi jatkossa saada jostain postauksesta korvausta, kun toistaiseksi olen toiminut ilmaisena suosittelijana? Tämän voisi verrannollistaa siten, että yrittäjä ei välttämättä nosta itselleen palkkaa lainkaan alkuvuosina, vaikka yrityksessä koko ajan hommat pyörii, samalta tuntuu juuri nyt tämän blogin kanssa. Kun lukija etsii kohteesta tietoa, hän löytää sen googlesta ja usein päätyy blogeihin etsiessään kokemuksia. Jos lähtisin aiemmasta strategiasta poiketen joitakin postauksia kaupallistamaan, tekisin sen vain niiden matkailupalveluiden kanssa, joita muutenkin joka tapauksessa käyttäisin. Kaupallisten yhteistöiden tekeminen kuitenkin vaatii paljon työtä, eikä sellaisen toteutuminen ole itsestäänselvä asia. Se on viime kädessä yritys enkä minä, joka päättää kenen kanssa yhteistyö toteutuu.
Case Vuokatin Haapala BnB
Olen varmaan lukenut liikaa muiden blogeista yhteistyö postauksia, kun omanikin alkaa kuulostaa ihan samalta. Elokuussa kirjoitin postauksen Vuokatin Haapala panimosta, jossa suosittelin kyseistä ravintolaa ja testasin meidän lomalla ihan omasta aloitteestani heidän panimotuotteitaan. Tämäkin voi kuulostaa aivan ”kaupallisessa yhteistyössä” postaukselta, mutta ei, tässäkään ei ollut mitään sellaista taustalla, enkä edes ollut koko yritykseen yhteydessä.
Tämäkin tapaus sai mietteliääksi, miksi en voisi tehdä myös kaupallisia yhteistöitä? Olen ollut vaatimaton, mutta nyt luottamus omaan tekemiseen on kasvanut, kirjoittaminen kehittyy koko ajan ja uskon että minäkin pystyisin siihen, jos vain ottaisin sen ensimmäisen askeleen ja siihen tarvitaan ensin nro 1 kohdan tietoja.
5. Hakukoneoptimointi
Ai, pitääkö sellainenkin olla, eikö vain riitä että kirjoittaa? Tähän en ole kiinnittänyt lainkaan huomiota ja esim juuri tässä postauksessa en ole miettinyt hakukoneystävällisyyttä yhtään. Jostain tänne on vuosien varrella kuitenkin lukijoita vuotanut. Kiitos <3 Tähän kiinnitän jatkossa enemmän huomiota. Sitten se paljon puhuttu, SEO. Paljon siihen törmään joka paikassa, mutta yhdestäkään paikasta en saa irti – mikä se edes on (tiedän liittyvän hakukoneoptimointiin) tai mitä minun pitäisi tehdä sen eteen, sillä blogger ei nimittäin ole antanut juuri mitään tukea sille.
Blogi vietti 7-v synttäreitä Rukalla
”Koko ajan opitaan ja opetellaan”
Näin minun tyttöni tokaisi yksi päivä ja piti kirjoittaa tuo lause ylös, näinhän se on. Elämä on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, koskaan ei tulla täysin valmiiksi. Inhimillisiä olentoja tässä kaikki ollaan, ihminen saa olla keskeneräinen, epävarma, osaamaton. En onneksi häpeä näitä tehtyjä virheitä, sillä en ole tiennyt niistä mitään ennenkuin tiesin niiden olemassaolosta.
Muistatko vielä alkusanojani blogin lopettamisesta? Kun näin suuria oivalluksia blogin teknisistä haasteista on tullut esille, on selvää että en halua tässä kohtaa lopettaa vaan haluan kääntää tämän uuden kortin ja kehittyä. Mutta jotta sitä aikaa jäisi johonkin muuhunkin kuin blogin kirjoittamiseen, olen päättänyt vähentää postaustahtia 1 postaukseen per viikko. Kroppani nimittäin on taas viestinyt selvästi, ettei se pidä ylivirittyneestä tilasta minkä yömyöhään kirjoittaminen aiheuttaa.
Uusi blogialusta?
Paljon on asioita auki kuten se, jatkanko kirjoittamista edelleen blogger alustalla vai vaihtaisinko monipuolisempaan alustaan. Olen kyllä ollut tyytyväinen bloggeriin, mutta kaipaisin hieman joustavampaa mallia. Mietin myös, että häviääkö kaikki vuosien työ (hakukoneiden suosiminen vanhaa osoitetta kohtaan) jos vaihdan osoitetta / blogialustaa? Blogin verkko-osoite tulee joka tapauksessa lähiaikoina vaihtumaan, vaikka blogialusta pysyisikin samana. Vähän on vielä teknisiä haasteita matkan varrella.
Mihin suuntaan blogi kehittyy?
Vastaus on yksinkertainen ja noudattaa edelleen tärkeintä muistisääntöä (älä matkusta kirjoittaaksesi), eli blogi ei lähde itsessään elämään mitään omaa elämää, vaan sen sisältö tulee jatkossakin elämään meidän nykyisten mielenkiinnonkohteiden mukaan. Se on päivänselvää, etten ole sama matkailija kuin mitä olin blogia perustaessa ja olemme perheenä olleet menossa tiettyyn suuntaan jo useamman vuoden. Sen perusteella blogipostaukset tulevat sisältämään jatkossakin enemmän luontomatkailua, retkeilyä, Lappia, kotimaanmatkailua, pohjoismaita, lähiretkiä, roadtrippejä koiran kanssa ja tietysti myös kohteita lapsiperheen näkökulmasta.
Sitten kun viimein seison siinä tienristeyksessä kun kaikki vanhat postaukset on kirjoitettu, olen vapaa vastaanottamaan uudet seikkailut ja antamaan blogille enemmän tilaa elää sitä elämää, miltä se tänä päivänä näyttää. Olen päättänyt kehittyä ja jatkaa kirjoittamista sillä oikeasti pidän tästä tosi paljon.
Kiitos sulle kun olet ollu mukana elinanmatkalaukussa <3 Onko sulla mitään toivepostauksia mistä haluaisit että kirjoittaisin?
Postausta päivitetty: Päätin tämän postauksen jälkeen ryhtyä kunnolla hommiin ja vaihdoin kuin vaihdoinkin blogialustaa wordpressiin. Sen myötä yllämainittu SEO:kin on tullut jo tutummaksi (vaikka edelleen se tuntuu aika haastavalta kaverilta, jota on vaikea tyydyttää – siinäkin jatkuvasti kehityn). Myös blogin verkko-osoite muuttui ja blogin ulkoasu nykyisen blogisisällön tyyliseksi.
Mielenkiintoista lukea sinun pohdintoja blogin ja sen tulevaisuuden suhteen. Kyllähän sitä itsekin aika-ajoin erinäisiä pohdintoja tulee blogin kirjoittamisen suhteen tehtyä. On todella helppoa muuten olla samaa mieltä, että on tärkeää, että blogin (uusi) sisältö heijastelee omia mielenkiinnon kohteita. Näin se on meilläkin ollut ja tulee aina olemaan.
Kun on kulunut 55 vuotta ensimmäisestä teini-ikäisenä itsenäisesti tehdystä ulkomaanmatkasta ja blogin aloittamisesta 15 vuotta, niin tekee mieli sanoa, että kannattaa ehdottomasti jatkaa matkojen ja kuvien laittamista blogin muistiin. Jos tulee paineita blogin sisällön kehittämisestä tai lukijamääristä tms. niin kannattaa pitää blogia omaksi ilokseen. Vanhoihin kuviin ja matkapäiväkirjoista siirrettyihin juttuihin on mukavaa palata vuosikymmenten jälkeen.
Kiitos kommentista, vähän venähti vastaaminen kun oltiin reissussa. Niin on, kyllä näitä asioita tulee pyöriteltyä. Ja itsellä se suurin "harppaus" omaan suuntaan on näiden vanhojen ulkomaa postauksien jääminen taakse ja keskittyminen vain tähän hetkeen. Moni vanha postaus on aikaa ennen koronaa ja sen jälkeen on moni asia muuttunut omassa arjessa. Eli uusi sisältö on yksinkertaistettuna vain tätä päivää, eli sen uudempaa sisältöä siinä ei ole 🙂
Kiitos kommentista, näinhän se on! 🙂 Kyllä näitä vaan on kiva kirjoitella ylös, sillä muistot hämärtyvät ja kuvat jäävät kovalevylle makaamaan, ellei niitä tänne blogiin siirrä. Joten kokemuksien siirto blogin puolelle tulee kyllä jatkumaan 🙂
0 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Mielenkiintoista lukea sinun pohdintoja blogin ja sen tulevaisuuden suhteen. Kyllähän sitä itsekin aika-ajoin erinäisiä pohdintoja tulee blogin kirjoittamisen suhteen tehtyä. On todella helppoa muuten olla samaa mieltä, että on tärkeää, että blogin (uusi) sisältö heijastelee omia mielenkiinnon kohteita. Näin se on meilläkin ollut ja tulee aina olemaan.
Eila / Metkaamatkustelua
Kun on kulunut 55 vuotta ensimmäisestä teini-ikäisenä itsenäisesti tehdystä ulkomaanmatkasta ja blogin aloittamisesta 15 vuotta, niin tekee mieli sanoa, että kannattaa ehdottomasti jatkaa matkojen ja kuvien laittamista blogin muistiin. Jos tulee paineita blogin sisällön kehittämisestä tai lukijamääristä tms. niin kannattaa pitää blogia omaksi ilokseen. Vanhoihin kuviin ja matkapäiväkirjoista siirrettyihin juttuihin on mukavaa palata vuosikymmenten jälkeen.
Elina
Kiitos kommentista, vähän venähti vastaaminen kun oltiin reissussa. Niin on, kyllä näitä asioita tulee pyöriteltyä. Ja itsellä se suurin "harppaus" omaan suuntaan on näiden vanhojen ulkomaa postauksien jääminen taakse ja keskittyminen vain tähän hetkeen. Moni vanha postaus on aikaa ennen koronaa ja sen jälkeen on moni asia muuttunut omassa arjessa. Eli uusi sisältö on yksinkertaistettuna vain tätä päivää, eli sen uudempaa sisältöä siinä ei ole 🙂
Elina
Kiitos kommentista, näinhän se on! 🙂 Kyllä näitä vaan on kiva kirjoitella ylös, sillä muistot hämärtyvät ja kuvat jäävät kovalevylle makaamaan, ellei niitä tänne blogiin siirrä. Joten kokemuksien siirto blogin puolelle tulee kyllä jatkumaan 🙂