Manhattanin nähtävyyksiin tutustumista
Tänään jatkoimme tutustumista Manhattaniin. Asteita oli +6 ja oli aika ihana ja lämmin kun aurinko paistoi. Halusin käydä China townissa, minne lähdimmekin bussilla. Perille päästyämme kävelimme vain ristiin rastiin, kaikki kyltit olivat kiinaksi. Kävimme Food marketissa, missä oli vaikka kuinka paljon kaloja ja äyrisiä. Kierreltiin ja siirryimme kävelemään Little Italian läpi, missä kaikki taas oli niin Italialaista. Mutta, eipä siellä ollut mitään erikoista.
Ostimme metrolipun 2,75 dollaria ja jäätiin pois asemalla st 21, mistä kävelimme kohti Highlinea. Sen alkupäässä oli paljon kahviloita ja kävimmekin ensin Bubby’s baarissa, mikä oli aivan ihanan country henkinen, sellainen kunnon Amerikkalainen. Siitä tuli fiilis, että jonain päivänä haluan kokea aidon jenkkiläisen kantrin. Kun jatkoimme matkaa, oli tämän kahvilan edessä tv-kuvaukset käynnissä ja me tallusteltiin siellä taustalla. En ole sellaistakaan ikinä missään nähnyt, siis aitoja tv-kuvauksia. Tai mistä minä tiedän, vaikka kuvasivat siinä elokuvaa?
Kävelimme Highlinen päästä päähän, noin 2-3 km. Highline on tehty vanhoista rautatiekiskoista tai oikeastaan se on vanha rautatie ja sitä kävellään hieman korkeammalla puistomaisella alueella. Oli kyllä aika kiva ja mukavan leppoisa hektisten katujen jälkeen. Olin kyllä ensin kuvitellut, että täällä joka katu vilisee vain ihmisiä mutta se ihmisvilinä keskittyi oikeastaan vain Times Squarelle, mitä kauemmaksi siitä siirtyi, sitä rauhallisempaa kaduilla kävely oli. Illalla kävimme syömässä Vietnamilaista ruokaa ja olin niin tuhannen väsynyt päivän kävelystä.
Seuraavana päivänä lähdimme aamupalan jälkeen bussilla kohti Rockefeller centeriä, siellä liehui vaikka kuinka monta lippua. Yhdistin kyseisen paikan yksin kotona elokuviin, siellä kun oli elokuvasta tuttu jääkaukalokin. Kävimme NBC kaupassa ja Top of the Rock rakennuksessa, olisi maksanut 27 dollaria päästä ylös maisemia katselemaan. Meidän majapaikka sijaitsi itsessään aika korkealla, joten emme menneet erikseen maksulliseen pilvenpiirtäjään. Niitä sai kyllä katsoa alhaalta käsin ihan niskat poikki. Sää oli aurinkoinen +3, mutta tuuli kylmästi.
Jatkoimme bussilla matkaa ja kävelimme Times Squarille. Siellä oli paljon musikaaleja, museoita ja valtavasti ihmisiä ja niin valtavia mainoksia joka puolella. Kävimme tsekkaamassa Replay’s museon sisäänpääsymaksun 29 dollaria ja Madam Tussaudsiin olisi maksanut 36 dollaria. Menimmekin toisena päivänä tänne Replay’s museoon, se oli ihan hauska mutta ehkä turhan kallis.
Kävimme HBO kaupassa, mistä mies osti itselleen matkamuistoksi Game of Thrones mukin. Times Squarella oli myös Disney hahmoja, jotka tietysti vaativat rahaa mikäli yhteiskuva otetaan. Itse menin ensin pokkana siihen kun niin kutsuivat ja eihän sellaista kuvaa tietenkään ilmaiseksi saanut.
Täältä jatkoimme katsomaan World Trade Centerin muistopaikkaa. Olin itse ala-asteella luokkahuoneessa, kun kyseinen katastrofi aikoinaan tapahtui ja muistan kuinka se järkytti minua ja muuta maailmaa pitkäksi aikaa. Kyllähän maailma sen jälkeen paljon muuttuikin. Tämä paikka oli nähtävä kun täällä oltiin.
World Traid Centerin muistopaikkaan ei ollut mitään sisäänpääsymaksua, mutta piti lahjoittaa rahaa. Olin jopa yllättynyt, ettei sisäänpääsymaksua ollut joten ihan mielellään lahjoitimme. Sinne oli tosi pitkä jono ja kauheat turvatarkastukset, ihan kuin olisi lentokentällä ollut. Itse paikalla odotti 2 suurta aukkoa, joissa oli vesiputoukset ja reunoja ympäröi WTC:ssä kuolleiden nimiä. Kun siinä luki niitä nimiä yksitellen perä jälkeen, hahmottui kuinka paljon ihmisiä silloin menehtyikään. Siinä näki omin silmin, kuinka isosta rakennuksesta oli kyse ja oli aika kummallista olla siellä, kun oli nimenomaan tvstä nähnyt juuri niiden talojen sortuvan. Hienoa, että ovat tehneet siitä muistopaikan. WTC:n yhteydessä oli jokin museokin.
Jatkoimme päiväämme kohti Battery Parkia. Siellä katsoimme vähän vapaudenpatsaaan suuntaan. Tämän lähemmäs vapaudenpatsasta emme menneet, totesimme että tämä etäältä näkeminen riittää ihan hyvin. Battery Parkissa istuimme puiston penkeillä aika kauan, siellä oli ihanan rauhallista. Ohi meni yksi iso risteilyaluskin. Käytiin katsomassa myös lähellä sijaitsevan Wall streetin. Ei meinattu ensin päästä täältä pois, kun kaikki ohi ajavat bussivat olivat niin täynnä.
Kun viimein pääsimme bussin kyytiin, oli jo hieman kiire. Olimme sopineet menevämme kummitätini kanssa yksille synttäreille Roosevelt saarelle. Se oli paikka, mihin emme olisi ikinä itse osanneet eksyä. Menimme sinne gondolihissillä ja sieltä oli hienot näkymät kohti Manhattania. Synttäreillä oli hyvin kansainvälistä porukkaa, vieraita oli Tanskasta, Perusta, Kiinasta, Intiasta, Portugalista, Malesiasta ja Usasta. Oli nyyttärit ja jokainen oli tuonut jotakin mukanaan, tarjoiltu kala oli pari tuntia aiemmin ollut elävä China townissa. Porukka tanssi Intialaisen musiikin tahdissa. Meiltä kans pyydettiin Suomalaista kappaletta, mitä olisi voinut soittaa. Siirryimme kummitätini ja mieheni kanssa toiseen huoneeseen etsimään YouTubesta sopivaa kappaletta, mutta oikeasti emme keksineet mitään! Halusimme kappaleen olevan iloinen ja eloisa (tanssittava), mutta kaikki jotka tulivat mieleemme olivat melankolisia, hitaita tai raskaita. Se oli todella haastava tehtävä, en ymmärrä miten me ei voitu keksiä yhtäkään kappaletta mitä soittaa kansainväliselle yleisölle! Tämä oli vuonna 2014 ja sen jälkeen on julkaistu enemmän kevyempää ja tanssittavampaa suomi musiikkia. Paikallisen luona nyyttäreillä oli kyllä mieleenpainuva kokemus.
Mikä olisi teidän mielestä hyvä, iloinen, tanssittava Suomalainen kappale? (julkaistu ennen 2014?)
0 kommenttia
Unknown
Daruden Sandstorm! Tai joku Elonkerjuu kappale.
Elina
Hei, hyviä ehdotuksia! 🙂
Espanjaan
En olisi varmaan itsekään löytänyt helposti tanssittavaa kappaletta. Itselle tulee mielen vain joku valssiklassikko esim Kultainen nuoruus, mutta onhan se jo ihan antiikkia esiteltäväksi kansainväliselle yleisölle.
Kiva oli kulkea Manhattanin muistoja kanssasi. Jotain tein toisin, minulla oli kolme viikkoa aikaa. Silloin kävin kyllä katsomassa maisemat Top of the Rockin näköalatasanteelta ja vaikutuin kovasti Vapauden patsaalla. Silloin World Trade Centerin muistomerkkiä ei vielä ollut. Pitäisi mennä uudelleen.
Elina
Kiitos kommentista! Tosi kiva kuulla! 🙂 Näin jälkeenpäin menisin itsekin käymään Top of the Rockissa, olisihan sieltä ollut hienot maisemat Central parkiin, Empire state buildingiin ja Manhattanin yli! 😊 Lohduttavaa, ettei joku muukaan yksi kaksi keksi tanssittavaa kappaletta! 😊
Martina
Tässähän tulee ihan ikävä New Yorkiin näitä kuvia katsellessa. Muistan Little Italysta erään erikoisen kuppilan, jonne poikkesimme lämmittelemään viileänä päivänä punaviinilasien äärelle. Viinilasi kaadettiin niin täyteen viiniä, että reunalta piti hörpätä ennen kuin lasin sai kaadettua pöytään. Koko paikka oli annoskokoja myöten ihan vinksallaan. Seinät olivat niin vinot että meitä alkoi jopa vähän jännittää pysyykö rakennus pystyssä. Tottakai pysyi, mutta olipahan erikoinen baarikokemus. 😀
Elina
Kuulostaapa tosi hauskalta ja erikoiselta paikalta! 😀
sari
Manhattan on kyllä ihan paras paikka. Itseä harmittaa kun Hot dog jäi maistamatta.
Suvi / Suvin matkassa
Manhattan on kyllä yksi maailman ihanimmista kaupungeista!! Yhteen aikaan tuli käytyä siellä joka vuosi, mutta nyt en ole 6 vuoteen käynyt. Pakko kyllä lähivuosina taas päästä käymään 🙂
Elina
Se on kaupunki josta ei ihan heti lopukaan näkeminen ja kokeminen kesken! Joka kerta löytää jotain uutta! 😊