Päiväretki Montenegroon
Montenegro on kuuluisa laiskasta kulttuurista ja vahvasta kahvilakulttuurista, jolloin istutaan puoli päivää kahviloissa. Molemmat piirteet tulivat itselle hyvinkin tutuiksi jo Albaniassa. Vanhoilla Jugoslavian mailla Kroatialla, Montenegrolla, Bosnia-Hertzegovinalla ja Serbialla on tosi vähän eroja keskenään, niin kielellisesti kuin kulttuurissakin. En juurikaan huomannut itse mitään eroa maiden välillä ylittäessämme rajan Kroatiasta. Montenegro ei kuulu Eu:hun, mutta niillä on eurot.
Lähdimme varhain aamulla Dubrovnikista kohti Montenegroa, missä rajan ylitettyämme menimme vielä autolautalla Kotorinlahden yli, oli usvaista ja vuonot näyttivät hienoilta. Klo 10.00 olimme jo Budvassa ja kävelimme rantabulevardia pitkin kohti vanhaakaupunkia. Puoliso kiinnitti huomiota siihen, että täällä oli ihan erilainen tunnelma kuin Dubrovnikissa, tunnelma oli paljon rauhallisempi. Budva on Venäläisten turistien suosiossa, mutta koska oli jo lokakuu, oli suuret massat jo vähentyneet ja saimme tutustua Budvaa kaikessa rauhassa.
Lounaaksi söimme perinteisen Montenegrolaisen ruoka-annoksen, possua vuohenjuustolla ja pekonilla, kylmä olutkin maistui hyvälle. Täällä alkoi aurinko paistamaan ja lämmittämään pilvettömältä taivaalta ensimmäistä kertaa meidän loman aikana ja sekin vaikutti varmasti todella paljon meidän fiilikseen täällä. Nyt tuntui lomalta! Kiertelimme aikamme Budvan kapeita kujia ja jatkoimme sitten matkaa puolen tunnin päähän Kotoriin.
Kotor oli myös todella kaunis vanhakaupunki ja kaupunginmuuri ylettyi korkealle vuorelle saakka. Päätettiin kiivetä kaupunginmuurin päälle ihastelemaan hienoja maisemia yli kaupungin. Sisäänpääsymaksu muurille oli vain 3 euroa ja meillä kesti n. 10 minuuttia muurien puoleen väliin, mutta olin kyllä taas ihan poikki päästyäni ylös. Reitti olisi jatkunut vielä ylemmäs linnoitukselle ja siitäkin vaellusreittinä ylös vuorille, mutta tämä näköalapaikka riitti meille oikein hyvin.
Aika ehdoton paikka ihastella Kotoria, niin hienot maisemat yli kaupungin. Jäätiin tasaanteelle, minkä yhteydessä oli pieni kirkko. Kun jatkoimme takaisin alaspäin, tuli rappusissa vastaan mies Los Angelesista harmaassa puvussa, kantaen salkkua kädessä, näky huvitti vähän. Alas päästyämme kävin ostamassa jäätelöä tietenkin, pallo maksoi vain euron, se kertoo Dubrovnikia edullisemmasta hintatasosta. Jäätelöpallon hinta kertoo aina paljon 😀
Kotorista jatkoimme hieman eri reittiä takaisin Dubrovnikiin, missä aurinko oli jo laskemassa. Meidän Dubrovnikin lomaan teki kyllä tosi hyvää yksi aurinkoinen Montenegro. Mies piti Budvasta enemmän ja minä taas enemmän Kotorista. Ylipäänsä meille jäi parempi ja rennompi fiilis Montenegrosta kuin Kroatiasta. Kotor oli kaunis kaupunki punaisine kattoineen, joiden taloissa oli hienoja ikkunaluukkuja. Kaupungissa meidän kanssa samaan aikaan oli yhden risteilyaluksen matkustajat, mutta silti paikka oli ihan rauhallinen. Pienen pintaraapaisun saatiin päiväretkeltä, mutta kuulisin mielelläni lisää kokemuksia Montenegrosta! 🙂
