Skotlannin roadtrip

 

Postaus sisältää mainoslinkin, joka on merkitty *merkillä.

Lensimme heinäkuussa Edinburgiin tarkoituksena kiertää Skotlantia viikon ajan. Viikkossa koimme sekä kaupunkeja, maisemia, linnoja, patikkapolkuja ja maanteitä. Oli oikein kiva loma meille kaikille, joten tässä reissumme ja reittimme pähkinänkuoressa:
Tässä reittirunkomme Skotlannin roadtripille

Päivät 1 & 2: Edinburgh

Ensimmäiset kaksi yötä yövyimme Edinburghissa *Safestay hostellissa neljän hengen huoneessa. Majapaikka oli hyvällä sijainnilla lähellä Royal Milea. Edinburghissa oltiin väljällä aikataululla ja otettiin aika rennosti vaan kaupunkia ihmetellen. Kävimme Edinburghin linnassa ja Calton Hillissä minne oli jyrkkä nousu, mutta taas kyllä kivat näkymät yli Edinburghin. Hieno paikka tuo Calton Hill. Ennenkuin päästiin sinne asti, seikkailtiin omilla reiteillä Calton Hillin takana.

Edinburghissa oli paljon viskiliikkeitä, cashmere vaatekauppoja, säkkipilli musiikkia, punaisia puhelinkoppeja ja Harry Potteriin liittyvää rekvisiittaa. Oli kyllä hauska käydä hipelöimässä Harry Potterin taikasauvoja, kun siellä oli useampi Harry Potteriin liittyviä kauppoja.

Kun käveltiin Elephant housen ohi, ajattelin sen jollain lailla kuulostavan todella tutulta. Samana iltana selvisi, että se liittyi J.K Rowlingiin. Samoin kävi, kun kävelimme hautausmaan ja Victoria streetin ohi, nämäkin liittyivät Harry Potteriin. J.K Rowling oli saanut niistä inspiraatiota kirjoihin mm. Diagon Alleyhin. Edinburghissa järjestettiin paljon Harry Potter kävelykierroksia (ja muita kummituskierroksia) ja olisihan se ollut kiva käydä kiertämässä ja kuuntelemassa, mutta toisaalta nähtiin vahingossa ominpäin monet näistä Harry Potter kohteista.

Syötiin hyvää pubiruokaa ja Skotlantilainen aamupala oli myöskin hyvää. Oli nakkia, munaa, haggista, verilättyjä, papuja, leipää ja sieniä. Paljon sellaista mitä en normaalisti söisi, mutta täytyy sanoa että hyvää oli. Vaikka Edinburgh oli mukava kaupunki, riitti kaksi yötä yllättävän hyvin ja olimme sen jälkeen valmiita jatkamaan matkaa kohti muuta Skotlantia.

Löyty muuten fansikkafantaa!!

Autonvuokraus Skotlannissa

Lentokentältä vuokrasimme auton Arnold Clarkin kautta. Paikalliseen vuokrafirmaan päädyin sen hyvien arvostelujen vuoksi ja positiivista oli, että lastenistuin maksoi vaan 1 punnan per päivä kun muualla siitä rahastetaan moninkertaisesti. Autonvuokraukseen oli 5 min shuttlekuljetus kentältä.

Soitimme että meidät saisi hakea pysäkiltä ja jouduimme jostain syystä odottamaan kyytiä yli puoli tuntia. Olin aivan hiiltynyt, kun 5 minuutin matkan päästä kesti niin kauan tulla hakemaan ja siinä kirosin, että oli kyllä viimeinen kerta kun varataan auto tämän kautta. No, itse autonvuokraus sujui tosi nopeaa, oli kiva odotushuone, lapsille tekemistä, sohvat ja kahvia. Oltiin vuokrattu auto kategoriasta Opel Astra tai vastaava, joten oli positiivinen yllätys kun saatiin tuliterä Mersu alle. Varttitunnissa olin jo unohtanut ja haudannut lentokentällä kokemani pienen kiukun.

Päivä 3: Kohti Glencoea

Ajoimme Stirlingin läpi kohti Dounen linnaa, josta kerroin tuolla linna postauksessa (niistä en kerro tässä enää uudestaan erikseen). Kansallispuiston jälkeen alkoi maisemat muuttua koko ajan hienommiksi ja hienommiksi. Oli vehreetä, vuoria, järviä. Ajettiin Glencoen läpi kohti seuraavaa majapaikkaa joka sijaitsi Auchindarochissa.

Päivä 4: Glencoe

Seuraavana päivänä haimme kaupasta evästä ja lähdimme kohti Glencoeta. Pysähdyimme ensin Three Waterfallseilla ja siinä katsottiin, että ihmisiä patikoi vähän ylempänä, lähdetään sinne! Polku oli helppokulkuinen, aurinko paistoi lämpimästi (+24), joten olisi pärjännyt shortseilla ja topilla. Olin siinä uskossa, että Skotlanti on kolea paikka ja sää arvaamaton myös kesällä, joten olin pakannut aika lämpimiä vaatteita mukaan 🙂 Sää oli koko viikon tosi hyvä ja lämmin. Aurinko porotti niin vahvasti, että jouduimme laittamaan taaperolle puhtaan vaipan päikkäreiden ajaksi päähän, sillä olimme unohtaneet hänen hattunsa kämpille.

Polku kahden vuoren välissä vain jatkui, jatkui ja jatkui eikä juuri ketään tullut meitä vastaan, epäilimme sen jatkuvan aika pitkästi eteenpäin, joten päätimme kääntyä takaisin autolle. Matkalla ylitimme joen missä oli ihmisiä uimassa, kieltämättä se houkutteli kyllä itseäkin. Hetken saatiin kyllä etsiä sopiva joenylityspaikka. Oli ihana fiilis saada patikoita Skotlannissa, se oli jollain tavalla ollut pieni unelma ja nyt me oltiin täällä patikoimassa keskellä kaunista maisemaa.

Parin tunnin patikoimisen jälkeen lähdimme ajamaan kohti James Bond Skyfall elokuvan lavastettua kuvauspaikkaa, se sijaitsi Glencoessa River Etiven varrella. Ajoreitti laaksossa oli hieno, matkan varrella oli useita telttoja ja mietinkin, että hitsi miksei tultu tänne teltalla! Tiedettiin, että Skyfall kuvauspaikka täällä oli, mutta kukaan meistä ei muistanut miltä sen olisi pitänyt näyttää, joten ajoimme vain hissukseen sen kuvauspaikan ohi autolla maisemaa tuijotellen.

Oli niin lämmin päivä, että auton matkustajille (paitsi taaperolle) maistui kylmä olut hiihtokeskuksella, mihin suuntasimme seuraavaksi. Meitä kiinnosti lähteä tuolihissillä ylös katselemaan maisemia, se olisi maksanut 9 puntaa mutta emme uskaltaneet lähteä, kun oli taapero mukana. Ruvettiin miettimään, että mitä jos sille tuleekin joku paniikki siellä yläilmoissa, miten saadaan se pidettyä tuolihississä niin, ettei se tipahda alas. Kaiken järjen mukaan se olisi varmasti sujunut hyvin, mutta se reissu jäi lopulta tekemättä. Täällä oli jollain lailla ihan samanlaiset maisemat kuin jossain Lapissa, niin karuja tunturimaisemia.

Maisema Skotlannista vai Lapista?

Glen Loch järvi

Päivän päätteeksi ajoimme vielä majapaikkamme emännän suosittelemalle Glen Loch järvelle, siellä ei ollut kuin muutama hassu auto parkissa. Reitti oli helppo kulkea rattailla ja siellä oli sopivan pituisia reittejä näin loppupäiväksi. Valitsimme 1,6 km pituisen järven ympärysreitin, oli sorsia, hienoa metsää, vanhoja puita, hieno ja kiva paikka. Oikein leppoisa ja helppo reitti kaikille.

Päivä 5: Glennfinnan 

Aamulla jatkoimme matkaa, pysähtyen Fort Williamsin linnoituksella. Olimme päättäneet skipata Glenfinnanin ajanpuutteen vuoksi ja suunnata suoraan Skyelle. Miehet laittoivat navigaattoriin seuraavan määränpään, Skyen saaren (tai jonkun kaupungin sieltä läheltä). Hetken päästä huomasin omasta kartastani, että matkaamme kohti lauttasatamaa, mihin meidän ei ollut tarkoitus mennä. Silloin totesimme olevamme vain varttitunnin päässä Glenfinnanista ja yllytin porukkaa käymään siellä sittenkin, kun niin lähellä kerta oltiin.

Glenfinnan viaductin parkkipaikka oli ihan täynnä, mutta onnistuimme saamaan auton parkkiin. Siitä oli 10 minuutin kävelymatka Harry Potterista tunnetulle sillalle ja + 5 min kävelyä lisää niin pääsi vähän korkeammalle ihastelemaan Glenfinnan Viaductia. Silta oli mielestäni tosi hieno ja vähän muistutti myös Sri Lankan Nine Arch bridgea.

Tänne oli tosi helppo tulla ja siltaa pääsi helposti ihastelemaan. En voinut välttyä kuvittelemasta sitä turkoosin väristä Harry Potter autoa ajelevan sillan yläpuolella. En Skotlantiin lähtiessäni tiennyt, kuinka paljon tulisin törmäämään Harry Potteriin jollain lailla. Olinhan nuorena ollut Harry Potter fani itsekin. Kiitos navigaattorille, joka vei meidät sittenkin tänne suuntaan.

Dornie

Matka jatkui kohti Dornieta, missä yöpyisimme seuraavan yön. Matkalla tiet kapeni ja maisemat alkoivat muuttua vuoristoiseksi ja muistuttivat myös enemmän Norjan maisemia. Dornie on todella pieni ja sympaattinen pieni kylä, missä sijaitsee myös kuuluisa Eilean Donanin linna, jossa käytiin päiväseltään ja illalla auringonlaskun aikaan. Todella kaunis ja rauhallinen paikka! Illalla kävimme syömässä Dorniessa paikallisessa pubissa, jossa oli ihana Skotlantilainen tunnelma.

Nautin niin paljon niistä hetkistä, kun olen reissussa aivan läsnä. Täällä pubissa ajattelin juuri sitä, että nyt olen vihdoin Skotlannissa, pienessä kylässä, pienessä ravintolassa kuuntelemassa Skotlantilaista säkkipilli musiikkia. Ravintoloissa maksoi pääruoka-annokset yleensä yli 12 puntaa, jälkkäriksi otin toffee vanukkaan.

Päivä 6: Isle of Skye

Kuudennen päivän vietimme koko päivän Skyella, josta tulen kertomaan enemmän erillisessä postauksessa.

 

Päivä 7: Loch Ness

Skyeltä jatkoimme Loch Nessille, missä pysähdyttiin Fort Augustissa, Loch Nessin päässä. Siinä oli pieni joki/kanava jossa oli purjeveneitä ja tien päässä pieni ranta ja Loch Ness kyltti. Jatkettiin Loch Ness visitor centeriin, joka oli puolen tunnin ajomatkan päässä. Nesslandissa oli vain matkamuistomyymälöitä ja visitor centeristä sai varata risteilyjä järvelle. Eipä siellä oikein mitään muuta järkevää ollut. Se oli miehille pettymys, sillä he odottivat paikasta enemmän, joten Fort Augustus oli parempi, kivempi ja siellä oli ravintoloita, kauppoja ja oli viihtyisämpi paikka.

Ostin itselleni Loch Nessiltä maailman pienimmän viskipullon matkamuistoksi. Olisi tehnyt mieli juoda se huikalla ja sanoa pojille, että join kokonaisen viskipullon, mutta tämä minipullo on vieläkin puolison viskipullojen seassa kotona korkkaamatta.

Päivä 8: Aberfeldy

Oli niin lämmin päivä, ihanaa! Ajoimme Invernessin kaupungin ja Cairngorms kansallispuiston läpi kohti Aberfeldya. Aberfeldyssä kävimme viskitislaamossa ja oli todella sympaattinen pieni kylä! Aberfeldystä on oma postaus: Symppis Aberfeldyn kylä ja visiitti viskitislaamoon. 

Päivä 9: Takaisin Edinburghiin

Seuraavana päivänä suuntasimme Aberfeldystä takaisin kohti Edinburghin lentokenttää. Oli haikeaa lähteä takaisin kotiin, mutta olin saanut oikein ihanan loman Skotlannissa. Täällä oli meille kaikille kaikkea: patikoitavaa, maisemia, miehille viskiä ja linnoja. Skotlantiin oli korkeat odotukset, sillä se oli ollut jo monta vuotta meille matkakohde, missä halusimme todellakin käydä.

En joutunut missään nimessä pettymään, Skotlanti oli juuri sellainen kuin mitä olin odottanutkin, kaunis ja ystävällinen. Ehkä kuitenkin odotin jotain vieläkin karumpaa, sillä yllätyin kuinka maisemat olivat todella vehreitä! Vaikka matkustimme pahimman turistisesongin aikaan, niin missään ei näkynyt liikaa turisteja.

Autolla ajaminen vasenta kaistaa vaati pari päivää totuttelua, mutta sen jälkeen mies tottui siihen suhteellisen hyvin eikä ajaminen väärällä puolella tuottanut missään vaiheessa ongelmia. Automaattivaihteinen auto helpotti paljon ajamista ja vaikka olinkin autonvuokrauksen alkumetreillä jo heittämässä hanskoja tiskiin, niin voin todellakin suositella Arnold Clarkia! Todella hyvä hinta – laatusuhde ja kaikki hoitui (hakua lukuunottamatta) nopeasti ja vaivattomasti autonvuokrauksessa.

Ja lopuksi on aivan pakko laittaa pari tyypillistä brittikuvaa:

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *