Stopover Torontossa / Hockey Hall of Famessa
Mikäli valitsen matkoilla välilaskullisen lennon, pyrin etsimään sellaisen jossa on pisin mahdollinen matkustusaika (tiedätte näitä horror 26 tunnin matkustusaikoja). Minulle se tarkoittaa sitä, että voin samalla reissulla päästä käymään myös toisessa kohteessa, eli saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Lensin Kuubaan vähän hankalasti: Helsinki-Kööpenhamina-Toronto-Havanna-Toronto-Frankfurt-Helsinki. Silloin ei ollut suoria lentoja, mutta vanhempani lensivät Havannaan Pariisin kautta yhdellä välilaskulla. Torontossa halusin ehdottomasti käydä, joten valitsin itselleni paluulennon niin, että minulla olisi noin 12 tuntia aikaa olla Torontossa.
Air Canada |
Yhdysvaltoihin verrattuna oli todella helppoa päästä Kanadan rajan yli. Täytin vain maahantulo lomakkeeseen, että viivyn maassa 0 päivää (olin tästä epävarma, täytänkö 0 vai 1, mutta rajavirkailija oli ystävällinen ja neuvoi muutaman tunnin vuoksi täytettävän 0), joten pääsin maahan helposti ja nopeasti. Olin jopa hieman häkeltynyt sen helppoudesta, kun kokemus naapurimaasta oli hyvin paljon tiukempi ja hitaampi.
Hyppäsin lentokentällä UP Expressin kyytiin, joka vei 25 minuutissa Toronton keskustaan. Juna oli tuolloin vain muutaman kuukauden vanha ja siksi hyvin uuden näköinen ja tosi tyhjä. Epäilin valinneeni erillisen lentokenttäjunan, kun paikallisia ei näkynyt missään, lisäksi matka tuntui tosi kalliilta 27,5 CAD… (tarkistin, että UP Expressenin hinta on tänä päivänä halvempi). Halvemmallakin olisi keskustaan päässyt, esim. bussilla muutamalla dollarilla.
UP Express |
Odotukset Torontosta oli tosi korkealla ja kaupunki vaikutti todella lupaavalta, olin innoissani. Suuntasin CN Toweriin, johon oli turvatarkastus. Hissilippu tornin huipulle maksoi (v. 2015) 35 CAD, eli n. 25 euroa (+verot päälle), hissi meni ylös 25 km/h ja olin noin 300 metrin korkeudessa. Torni tuntui Dubain jälkeen hyvinkin matalalta. Tornista aukesi näkymät merelle ja kaupungin yli hyvin ja siellä oli myös lasilattia kerros joka hieman hirvitti, yritin kurottaa kaulaa vain mahdollisimman pitkälle. Kaupunki näytti hyvin harmaalta, hetkeä aikaisemmin oli aurinko paistanut lämpimästi. Näin lyhyellä visiitillä oli kyllä tosi kiva käydä täällä katsomassa kaupunkia hieman korkeammalta. CN Towerin vieressä oli baseball stadion Rogers Center.
CN Tower |
Lasilattia |
Kaupungissa vaikutti olevan jotenkin väljempää, vähemmän ihmisiä ja liikennettä kuin NYCissä (myöhemmin minulle selvisi, että Torontossa kuhisee ihmisiä kuin muurahaiskedossa katujen alla). Pidin nimenomaan tästä katutason rauhallisesta suurkaupungin tunnelmasta.
Rauhalliset Toronton kadut |
Lämmin ja aurinkoinen sää muuttui harmaaksi ja kylmäksi tuuleksi ja suuntasin waterfrontille. Kuuban matkasta vaikuttuneena, annoin loput kolikkoni kerjäläispojalle koiransa kanssa. Alikulkusillalla tuli mies vastaan, joka pysähtyi kysymään tietä. Kerroin, etten ole täältä enkä tunne kaupunkia laisinkaan, mutta kartta minulla on. Hän jäi katsomaan karttaa ja kysyi mistä olen, vastasin että Suomesta. Mies kysyi paljon Suomesta ja että matkustanko yksin, mitä aion täällä tänään tehdä ja että haluaisinko lähteä hänen kanssa kahville. Kiitin ystävällisestä tarjouksesta ja kerroin kulkevani yksin, hän kätteli ja toivotti hyvää päivänjatkoa. Kerron tämän siksi, että tällaiset tilanteet osaa hämmentää. Ei suomessa tulla keskellä katua tarjoamaan yksin kulkevalle kahviseuraa ja kätellä 5 min tuttavuuden jälkeen, vai? Tämä on kuitenkin piirre, mitä arvostan matkailussa, ihmiset ovat niin paljon avoimempia kansainvälisellä tasolla. Niin pieni ele, mutta silti se on jäänyt hyvin mieleen.
Waterfront |
Hockey Hall of Fame
Seuraavaksi suuntasin Hockey Hall of Fameen, joka oli Toronto päiväni päänähtävyys. HHOF on kunnianosoitus niille jääkiekon pelaajille ja joukkueille, jotka ovat vaikuttaneet hyvin vahvasti jääkiekon maailmassa. Pelaaja, rakentaja tai toimitsija voi päästä HHOF vasta uran päättymisen jälkeen, tällä hetkellä Suomalaisia pelaajia on siellä kaksi, Kurri ja Selänne. Itse vierailin täällä ennen Selänteen valintaa. HHOF:ssa esitellään laajalti myös jääkiekon historiaa. The Grand hall sijaitsee vanhassa rakennuksessa, joka on aiemmin toiminut pankkina ja se rakennettu vuonna 1885. HHOF oli olevinaan tosi iso paikka. Paljon pelipaitoja (myös leijonapaita), automaatio juttuja – sai itse katsoa ja kokeilla esim. laukaisu nopeutta, istua studiossa, oli erilaisia jääkiekkovarusteita ja esineitä, 3D yms. Yritin bongailla mainintoja suomalaisista kiekkotähdistä, oli Selännettä, Koivua, Helmistä, Kurria, Jutilaa. Siellä oli kyllä paljon ihmeteltävää, jääkiekon ystäville todella mielenkiintoinen paikka!
Hockey Hall of Fame |
Stanley cup |
Seuraan itse jääkiekkoa lähinnä ”taustameluna” kotona ja tietenkin jääkiekon MM-kisoja, siihen se oma jääkiekko kiinnostus jääkin. Toki NYCissä käytiin katsomassa NHL peliä, joka oli kyllä kiva kokemus. Pari tuntia kului HHOF:ssa ummikkona hyvin, tykkäsin kun oli niin paljon konkreettista katseltavaa, vaikken pelaajia suurimmaksi osaksi tuntenutkaan.
Grand & Great Halliin pääsi HHOF sisäkautta ja sen oven edessä oli odottava tunnelma. Lasikattoinen Grand Hall on vanhempi osa, selvästi juhlallisempi ja virallisempi paikka Hockey Hall of Famessa. Grand Hallista löytyi Stanley cup, Timo Jutilan nimi, Jari Kurrin kunniamaininta sekä monia muita legendoja ja pokaaleja vitriinissä näytillä. Lisään blogin Instagramin stories puolelle lisää yksityiskohtaisia kuvia HHOF:sta.
HHOF kaupassa vierähti vielä toinen tovi, kun kotona odotti jääkiekkofaneja. Yllättävän vähän oli NHL:ään liittyvää myytävänä, vaan enemmän HHOF liittyvää. Reppu painoi tuplasti enemmän tämän jälkeen, kun olin ostanut tuliaiset. Mikäli olisin yöpynyt Torontossa, olisi hotelliksi valikoitunut Hotel Victoria, se sijaitsee hyvällä paikalla, HHOF vieressä ja downtowniin vievän tien alkupäässä.
Hotel Victoria |
HHOF:ssa oli kulunut yllättävän paljon aikaa, mutta vielä oli vähän aikaa kiertää Toronton keskustassa ja suuntasin Yonge/Queen kadulle downtownin suuntaan. Vaikka ajattelin, että Toronto on rauhallinen kaupunki, kävi downtownissa kuhina. Kadulla oli tosi ihanan näköisiä ravintoloita, etenkin paljon hampurilaispaikkoja. New Yorkista tuttu Five Guys oli myös täällä. Toronton ostoskeskus oli aivan ihana, vaikken mitään ostanut, ihmettelin vain. Täällä ostohinnan päälle tulee vielä erikseen verot kassalla.
Kävelin suurkaupungin katuja ja ihailin kaupungin tunnelmaa, korkeita rakennuksia ja vähän myös jouluvaloja. Toronto on opiskelijakaupunki ja yliopistoja näkyi useita. Ennen lentokentälle palaamista kävin vielä Air Canada centerissä pyörimässä, missä yleensä jääkiekko-otteluita pelataan. Päivä oli hyvin jääkiekko painotteinen, mutta niin sen oli tarkoituskin olla. Tämä vain tarkoittaa sitä, että takaisin on tultava ”jääkiekko” puolison kanssa, sillä hän jäi näistä kaikista kokonaan paitsi.
Lentokentällä vielä hipelöin paikallisia matkalehtiä, joiden kannet olivat erilaista materiaalia kuin mihin olen suomessa tottunut, Kanadan setelitkin olivat jänniä materiaaliltaan. Vaikutuksen teki myös vaahterasiirappi, jonka faniksi tulin matkan jälkeen.
Ihastuin Torontoon ensisilmäyksellä ja Kanada onkin maa, mihin meidän on ollut tarkoitus palata jo useamman vuoden ajan, en ymmärrä miten me ei olla päästy vielä takaisin. Jotenkin Torontosta jäi tosi kiva ja positiivinen ensivaikutus, vaikka en kovin paljoa kokenut koko kaupungista. Kanada tuntui helposti lähestyttävältä ja Suomalaiselle hyvin tutulta, luulen, että meistä tulee Kanadan kanssa vielä joskus hyvätkin kaverit. Maahan meitä vielä houkuttelee Kanadan monipuolinen luonto, etenkin maan keskiosan kansallispuistot, Vancouver ja tietenkin jääkiekko.
Olen jälkeenpäin lukenut monen kokeneen Toronton tylsäksi kaupungiksi, pitääkö se paikkansa? Näin lyhyellä vierailulla, en itse saanut kuin vain ensivaikutelman, joka oli kuitenkin hyvä.
0 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Meidän oli viime vuonna tarkoitus vierailla Pohjois-Amerikan matkallamme myös Kanadassa, tosin Kalliovuorilla. Idästä eniten kiinnostaa Montreal, mutta myös Toronto kiinnostaa. Hyvin ehdit kiertämään kiinnostavia kohteita lyhyehkössä ajassa.
Elina
Kanada vaikuttaa kyllä todella lupaavalta paikalta! Yksin matkatessa oon aika tehokas, kun en malta jäädä paikoilleni juuri ollenkaan. Turhan paljon aikaa meni HHOF, eli olisin voinut vielä ehtiä nähdä vielä jotain muutakin… 🙂 Ens kerralla sitten! Montreal ja Kalliovuoret on varmasti tosi mielenkiintoisia paikkoja myös, ellei jopa vielä kivempia kuin Toronto!