Kuvahaaste: Matkavuosi 2020 kuvina

Tartuin muuttolintu-blogin kuvahaasteeseen (10 matkailuaiheista kuvaa viime vuodelta). Käsittelin jo aiemmin viime vuoden tapahtumia pintapuolisesti tässä postauksessa, joten kovin paljoa lisättävää ei minulla ole viime vuoden tapahtumiin. Haaste sai kuitenkin ajattelemaan viime vuotta eri näkökulmasta, joten tartuin tähän hauskaan haasteeseen, koska pidän yleensä muutenkin näistä some-haasteista. Oli tietysti haastavaa valita monista tilanteista vain se yksi, kun sopivan otsikon alle olisi sopinut useampi muisto tai kuva. 

1. Vuoden suosikkikuva

Tämä kuva pompahti ensimmäisenä mieleeni, kun mietin viime vuotta. Olimme helmikuussa vuoden ensimmäisellä matkalla Punta Canassa, emmekä murehtineet juuri mistään. Saimme viettää leppoisan loman, nautimme Karibian ihanasta lämmöstä ja auringosta, nukuimme ja söimme hyvin (lapsikin nukahti kuin enkeli joka ilta), nautimme elämästä. Loman jälkeen ikävöin pitkään takaisin Karibian lämpöön ja hain hieman paikkaani elämässä, kunnes tuli kohtalo, raskaus ja korona joka muutti puolestani kaiken omille raiteilleen. Tähän kuvaan liittyy paljon lämpimiä ja huolettomia muistoja <3

2. Arjen luksusta

Melkein tuli itku keväällä, kun kuuntelin hallituksen tiedotustilaisuutta valmiuslain käyttöönotosta. Onko tämä todellista, tuntui kuin olisin ollut jossain scifi-jännitys elokuvassa. Koko maailma sulkeutui ja saimme haudata pitkäksi aikaa kaiken muun lisäksi myös matkasuunnitelmat. Siirryimme etätöihin ja lapsi otettiin päiväkodista pois moneksi kuukaudeksi, mutta kyllä siihenkin sopeuduttiin. Onneksi pääsimme kotoamme kävelemään suoraan metsään ja metsäpoluille. Ei juurikaan muualla kevään aikana liikuttu tai muita ihmisiä nähty. Ulkoilu oli henkireikä, kun päästiin neljän seinän sisältä pois. Tutustuimme meidän kylään paremmin ja löysimme metsistämme lukuisia uusia metsäpolkuja.
Näillä saatesanoilla olin hilkulla julkaista erään metsäisen maiseman meidän lähimetsästä, joka tuntui keväällä arjen luksukselta, kunnes muistin mikä viime vuonna oli vielä enemmän arjen luksusta. Nimittäin se meidän uusi vessa. Vieläkin, useampi kuukausi sen valmistuttua, tulee tunne että olen jossain hotellihuoneessa. En hakenut mitään hotelli fiilistä kotiin, vaan siitä tuli ihan vahingossa sen tyylinen. Uusi vessa hotelli fiiliksellä tuntuu todellakin arjen luksukselta ja olen siitä enemmän kuin tyytyväinen, kyllä kannatti! Varsinkin hyvältä tuoksuva saippua ja tuoksutikut lisäävät luksuksen tunnetta.

3. Kesäkuva

Mieleeni tulee lämmin kesäilta Naantalista. Koronatilanne oli Suomessa helpottanut ja sanoisinko, että se oli jopa hetkeksi, onneksi unohtunut. Ihmisiä oli runsaasti liikkeellä, he istuivat terasseilla, seurustelivat, ajoivat veneillä ja nauttivat kauniista kesäillasta. En itsekään kesällä juuri ”pelännyt” koronaa. Kaikki oli sinä päivänä niinkuin aina ennenkin. Naantali oli todella kaunis ja ihana kesäkaupunki, johon minäkin ihastuin!

4. Ihana majapaikka

Tähän olisin voinut valita mm. meidän Punta Canan resort hotellin, vaikka se ihana paikka olikin, mietin muitakin vaihtoehtoja. Seuraavaksi mieleeni tuli Ivalon ja Ähtärin mökit siksi, että niistä sain valtavasti uusia ideoita omaan mökkiin. Silti olin vielä epävarma, mikähän olisi vuoden ihanin majapaikka? Jouduin puolisolta kysymään, että missä me oikein ollaan tänä vuonna edes yövytty, mikä on jäänyt parhaiten mieleen? Sitten vastaus oli lopulta aika helppo, meidän teltta. Jos laskin oikein, yövyin noin 13 yötä tänä kesänä teltassa. 2019 vuoden Senjan reissun jälkeen halusimme isomman teltan, sellaisen missä olisi tilava eteinen. Telttamme on juuri sopiva meidän tarpeisiin, sinne mahtuu koko perhe, tavarat ja koirat. Teltassa tulee useimmiten hyvät yöunet, vaikka kesän reissuilla heräsin ennätysmäärän aina milloin mihinkä. Telttamajoitus on siitä hyvä, että maisema muuttuu aina, vaikka sama majapaikka onkin.

5. Hauska muisto

Lensimme Punta Canaan ja noin puolessa välissä lentoa kapteeni varoitti 300 km/h sivutuulesta, joten kyyti oli todella pomppuista. En ole lentopelkoinen, mutta ilmakuopat ovat silti epämiellyttäviä. Tässä ei tainnut kuitenkaan olla kyse ilmakuopista, vaan todella kovasta tuulesta joka heitteli konetta äkkinäisesti sivusuuntaan ja alas. Jännitin todella paljon ja vieressäni istunut lapseni huusi hyväntuulisesti ruotsiksi ”Lentokone tippuu alas, Jee! Ompa hauskaa!”, se kevensi tunnelmaa eikä äitiä jännittänyt enää yhtä pahasti sen jälkeen. Itse sivutuuli ei ollut hauska muisto!

6. Herkullinen hetki

Moni tietää, että rakastan jäätelöä ja niin rakastaa tyttönikin. Kun reissattiin kahdestaan kesällä, pysähdyimme usein mielellään jäätelölle. Olimme matkalla Hangosta kotiin ja aikomuksena oli pitää tauko jossain puolessa välissä, päädyimme Rauman ABC:lle. Heti kun jatkoimme matkaa, huusi tyttö takapenkiltä, että hän haluaa jäätelöä. Totesin, ettei me nyt mitään jäätelöä saada mistään, kun juuri pidimme tauon ja ostimme autoon karkkia. Olin kuitenkin ennen Raumalle tuloa ajatellut, että olisi kiva joskus käydä Rauman vanhassakaupungissa. Koska satoi koko matkan kaatamalla, en halunnut lähteä sinne nyt. Tyttö kuitenkin pyysi jäätelöä kriittisessä risteyksessä ja päädyinkin ajamaan vanhaankaupunkiin. Täällä nyt oltiin ja sadekin lakkasi hetkeksi, joten lähdimme metsästämään sitä jäätelöä. Ja niin me kierrettiin mukulakivikatuja etsien avoinna olevaa jäätelökioskia, joka löydettiin aukiolta. Olin tytölle lopulta kiitollinen siitä, että hän ”johdatti” meidät tänne, olin Rauman vanhastakaupungista yllättynyt, kuinka kaunis ja tunnelmallinen paikka se oli. Tänne pitää tulla paremmalla ajalla ja silloinkin haetaan kyllä jäätelöt!

7. Se ei-niin-hohdokas-muisto

Tekisi tässä vaiheessa mieli mainita vuoden viimeiset päivät, jotka olivat onnellisesta vuodesta huolimatta koko vuoden hämmentävimmät ja pelottavimmat. Mutta… Jos pidättäydyn matkateemassa, niin mitään kamalaa ei nyt sattunut. Pari kertaa rikkoutunut autonrengas, nälkäkiukku? Jouduin ihan kaivelemalla etsiä jonkun ärsyttävän muiston ja valitsin tämän. Olen hirveän järjestelmällinen, kaikki pitää olla omilla paikoillaan ja mitä vähemmän tavaraa tiellä, sen parempi. Pari kertaa meinasin kesän roadtripillä hermostua, kun etsin jotain tiettyä vaatetta tai tavaraa meidän auton takapenkiltä. Kaikki oli sielläkin järjestyksessä, omissa laatikoissa tai kasseissa ja siitä huolimatta jouduin välillä etsiä jotain tavaraa hyvinkin kauan. Ärsytti, miksei meillä ollut enemmän tilaa tai vähemmän tavaraa mukana.

8. Rakkaassa seurassa

Vuoden vietin luonnollisesti suurimmaksi osaksi perheeni kanssa. Tuntui, että me hitsauduttiin entistä enemmän yhteen perheenä, kun vietimme kuukausikaupalla aikaa yhdessä 24/7. Muistoja on tältä vuodelta todella runsaasti, etenkin kun koiratkin pääsivät meidän kanssa paljon metsään ja reissaamaan. Tänä vuonna reissasin ainoastaan perheenjäsenten kesken ja kesällä jonkin verran kahdestaan tytön kanssa. Tyttö on aivan mainiota matkaseuraa ja meillä on ollut ihania hetkiä kahdestaan, molemmat ollaan yhtä seikkailunhaluisia. Loppuvuodesta meidän perheeseen saapui ihana ja iloinen poikavauva, joka on sulattanut meidän kaikkien sydämen. Perhe on tärkeintä ja rakkainta mitä tiedän ja olen iloinen, että saan viettää heidän kanssa paljon aikaa, mitään muuta en oikeasti tarvitse.

9. Suosikkikuva itsestä

En mitenkään erityisen paljon esiinny kuvissa tai ota itsestäni kuvia, mutta pari kuvaa jäi etenkin pohjoisen reissuilta mieleen. Valitsin tämän kuvan Kiilopäältä, sillä muistan niin elävästi sen tunnelman tätä kuvaa ottaessa. Olimme viimeistä päivää pohjoisessa ja seuraavana päivänä meidän oli lähdettävä kohti kotia. Meillä oli vajaan kolmen viikon pohjoisen reissu takana, sää oli ollut niin aurinkoinen, että se jo näkyi kasvoillakin. Norjalaiset villapaidat ovat lempipaitojani, koska niistä tulee niin kotoisa olo. Tämä jos mikä kuva, on niin minua. Sää oli kolea, joten sain kerrankin heittää lämpimämmän paidan päälle, kun patikoimme Kiilopään huipulle hyvällä fiiliksellä.

10. Unohtumaton maisema

Näimme viime vuonna varmaan ennätysmäärän kauniita maisemia, tai siltä se tuntui. Jotenkin sitä oli vain niin iloinen, kun pääsi johonkin ja joka paikka osasi ihastuttaa kerta toisensa perään. Jos sulkisin silmäni ja miettisin jotain maisemaa viime vuodelta, niin tämä Ifjordin rauhoittava, avara tunturimaisema lähes pilvettömällä taivaalla nousisi mieleeni.

Kuvahaaste – Ohjeet:

Minkälainen vuosi teillä on ollut? Kerro se kuvin, edellä mainittuihin otsikoihin sopien. Linkkaa Muuttolintu kuvahaasteen lähteeksi, kopioi nämä ohjeet juttusi loppuun ja jos haluat, linkkaa juttusi Muuttolintu – blogin kommentteihin.

12 kommenttia

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Tämä tosiaan oli hauska aihe, päätettiin itsekin osallistua! Tosi kiva kuva tuo laguunikuva Punta Canasta, nyt kyllä olisi mahtavaa päästä tuollaisiin maisemiin. Ja Pohjois-Norja osoittautui upeaksi paikaksi, sinne voisi jatkossa mielellään palata. Muutama todella kiinnostava luontokohdekin jäi sieltä vielä kokematta.

  • Elina

    Tänään just puhuttiin, että Punta Canan reissusta on pian jo kulunut vuosi. Outoa, ettei oo vuoteen tullut istuttua lentokoneessa. Pohjois-Norja toimii aina, siellä on jotenkin niin rauhoittavaa olla <3 Sieltä löytyy kyllä paljon upeita paikkoja ja omat suosikit sieltä suunnalta on Lyngen ja Senja!

  • Laura

    Telttailu Pohjois-Norjassa on jotain, mitä kaikki tuntuvat nyt kokevan – paitsi me. No, eiköhän sinne ehdi vielä sillonkin, kun trendi on vähän laskenut. Kyllä silti pienellä kateudella katson noita kuvia! Haluaisin kyllä mille tahansa road tripille, tykkään niistä niin paljon. Suomen tai asuinmaa Ruotsin sisäinen road trip kelpaisi erittäin hyvin.

  • Elina

    Pohjois-Norja on kyllä ollu viime vuoden hittikohde. Meille se on ollu suosikkikohde jo useamman vuoden ajan, tämän kesän reissu oli jo neljäs sinne suuntaan. Hyvin ehtii, on koko loppuelämä aikaa! 🙂 En yleensä itsekään tykkää matkustaa sinne minne kaikki muutkin, siitä tulee vastareaktio ja päädyn usein sitten aivan johonkin muualle. Roadtripit on kyllä tosi kivoja! 🙂 Ruotsissakin olisi ihan valtavasti nähtävää, sekin on loppujen lopuksi tosi vähän koluttu maa!

  • Elina

    Se oli kyllä onni, että silloin sattui olemaan autokorjaamo vain muutaman km päässä, ei kovin itsestäänselvää pohjoisen kokoisella alueella.

  • Anonyymi

    Karibia olisi ihana kokea. Viime vuosi todella lisäsi kiitollisuutta pieniäkin matkoja ja niitä asioita kohtaan, joita meillä jo on. Onnea pienestä seikkailijanalusta.

  • Tämä matka -blogi

    Pitääpä yrittää muistaa tämä haaste ja osallistua siihen. Mä niin nyt samaistun tuohon "arjen luksusta" kuvaan. Muutin tässä tovi sitten ja mulla on asunnossa kaksi vessaa. Toista ei pyykinpesukoneiden ym. takia saa mitenkään kovin luksustyyppiseksi, mutta toiseen olen just hakenut sellaista "hotelli" tyyliä. Kauniit pyyhkeet, tuoksutikut, vähän parempaa käsienpesusaippuuaa kuin Pirkka jne.

  • sari

    Näitä on kiva lukea. Olen itse useana vuonna tehnyt tämänkaltaisen kohokohta jutun. Tuo tavarat hukassa vaikka kuinka järjestilisi on tuttua. Meillä kävi autoreissulla myös niin. Vaikka kaikilla tavaroilla piti olla paikkansa olikin ne yhtäkkiä sikin sokin auton takapenkillä.

  • Elina

    Kiitos! Nyt sitä olis tosi kiitollinen, jos pääsisi käymään edes jossain lähikaupungissa. Periaatteessa pääsee, mutta jotenkin ei nyt huvita lähteä, kun ei missään voi käydä (ravintolat yms).

  • Elina

    Pitääpä varmaan ens vuonna tehdä myös uusiksi tästä vuodesta! Joo, ärsyttävää kun joku käy vähän sotkemassa järjestystä 😀 Hehe.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *