Äkäslompolossa vauvan kanssa

Tammikuu 2018.

Lensin matkamessuilta suoraan Kittilään yhdessä 8 kk ikäisen vauvan kanssa. Oli tosi kiva tapa yhdistää matkamessut ja reissu heti sen perään, tuntui hemmottelulta. Lentokoneen ikkunasta näkyi paljon metsää ja lumisia tykkypuita. Laskeuduttuani oli ulkona -24 astetta, tulin koneesta ulos ilman takkia eikä tuntunut yhtään kylmältä. On tullut monet kerrat todettua, että Lapin paukkupakkaset ei tunnu yhtään kylmältä, kun vertaa meri-ilmaston samoihin pakkaslukemiin. Levin rinteet näkyi lentokentälle asti, mutta itse jatkoin matkaani äidin auton kyydissä Äkäslompoloon.

Odotuksissa oli viettää leppoista mökkilomaa, välillä pulkkaillen vauvan kanssa maisemista nauttien… Vauvalla oli todella kova vierastamisjakso meneillään, hän ei suostunut olla lainkaan kahdestaan äitini kanssa ilman kovaa huutoa. Ei tullut kuuloonkaan, että olisin voinut hetken ulkoilla yksin ilman vauvaa, olisin nimittäin halunnut ulkoilla huomattavasti enemmän. Vauvan kanssa pystyin ulkoilla, jos puin hänen päälleen puolimetriä vaatetta, toisen huutaessa kurkkusuorana. Ulkona oli lähemmäs -20 astetta pakkasta. Kantoreppuun hän ei ulkovaatteillaan mahtunut ja matkarattaita sai enemmän vetää kuin työntää pehmeässä lumessa. Pulkkailukin sujui huudon säestämänä. Se siitä rennosta lomasta, jotain kivaa saatiin sentään loman aikana tehtyä.

Maisemista sain nauttia, vaikka mikä olisi. Rakastan ulkoilla oikein kovilla paukkupakkasilla, se on niin leppoista kun on tarpeeksi vaatetta päällä, vain poskia hieman kiristää. Se on parasta! Vaikka pohjoisessa ei aurinko kovin montaa tuntia keskitalvella paistakaan (jos ollenkaan), niin valoa ei täältä puutu. Metrin lumihanget, lukuisat erilaiset siniset hetket ja niiden eri sävyt, tuo ihastuttavan paljon väriä. Täällä ei todellakaan ole pimeää, vaikka tosiasiassa se pimeys siinä klo 16 laskeutuukin, sininen hetki jatkuu kuutamon valossa. Kyllä nämä voittaa lumettomat, harmaat ja sateiset etelän talvet mennen tullen. Nautin kun sain ulkoilla lumihankien keskellä metsässä raikkaassa säässä.

Lempipaikkani, meidän mökin sijainnista johtuen on Äkäslompolojärvi. Siellä on avaraa, on tilaa hiihtää, kävellä vaikka Jounin kaupalle tai poroja katsomaan läheiselle tunturille. Järveltä näkee revontulia ja läheiset laskettelurinteet, jotka tuntuvat aivan valtavan suurilta kaukaa katsottuna. Tähän aikaan on ollut tosi vähän ihmisiä rinteessä ja niin tälläkin kertaa. Lämpötila voi muuten vaihdella todella paljon Äkäslompolon ja Ylläksen välillä, välimatka on n. varttitunnin verran autolla.

Konijänkän kotieläinpiha oli tämän loman suurin kohokohta, kun päästiin mökiltä edes jossakin käymään vauvan kanssa. Konijänkkä sijaitsee Äkäslompolon puolella ja siellä oli poroja, pukkeja, lampaita, alpakoita, kameli (!) ja hevosia. Ensimmäistä kertaa elämässä kokeilin koiravaljakkoajelua, joka ajettiin Konijänkän lähimetsässä. Vauhti oli leppoisaa ja kyyti tosi kivaa! Reitti oli noin 1 km pituinen, kesti 10 min ja maksoi silloin 15 e/hlö (nyt 25e/hlö). Olisihan siinä voinut pidempäänkin istua, mutta sai pientä makua siitä, kuinka kivaa koiravaljakkoajelu voi olla! Ja todella helppoa vauvankin kanssa.
Konijänkkä järjestää lukuisia muitakin mielenkiintoisia retkiä niin hevosilla, poroilla ja koiravaljakkoilla, kannattaa tutustua tarjontaan täällä. Melkein tulee valinnanvaikeus kivojen laavuretkien ja eläinvaellusten monipuolisesta tarjonnasta.
Luontokeskus Kellokas oli kanssa kiva, ei näitä pohjoisen luontokeskuksia voi jättää enää välistä, kun on päässyt jo monessa käymään. Näyttelynä on ”Meän elämää”, eli Äkäslompololaisten elämästä. Niin kalastuksesta, eri kasveista, murteista, eläimistä, nähtävillä oli myös videopätkä Pallas-Ylläs tuntureista. Luontokeskus oli vauvallekin viihtyisä paikka ja just sopivaa nähtävää sisätiloissa. Joimme hyvät kaakaot luontokeskuksen kahvilassa ja ihastelimme ikkunasta tunturimaisemia.
Mailan putiikista hain kotiin tuliaiset. Ostin vauvalle oman hienon lasten kuksan omalla nimikaiverruksella, kotiin puisen voi veitsen joka on ollu tosi pidetty. Mailan putiikki on ollut Äkäslompolossa jo yli 50 vuotta, siellä myytiin kyllä vaikka mitä ihania tuotteita. Porontaljoja, porokenkiä, lämpimiä vaatteita, lapin tuotteita (niitä on aina niin ihana hypistellä), koruja, puutuotteita. Valikoima on suuri!
Moni käy Jounin kaupalla pulkalla ja vetävät ostoskassinsa pulkan päällä takaisin mökille, tosi kätevää! Jounin kaupalla vierähtää usein hyvän tovin, kun siellä on kaikenlaista mielenkiintoista myytävänä, varsinkin Lapin omat tuotteet on houkuttelevia.
Tulevana vuonna 2021, harkitsin Äkäslompoloon palaamista uuden vauvan kanssa, mutta taidan jättää välistä – ehkä helpompi mennä, tulla ja harrastaa, kun lapset ovat hieman isompia.
Ai niin.
Rakastan näitä maisemia, näihin ei kyllästy koskaan, eikä Lapin rakkaus sammu.
Äkäslompolo, Ylläs, Lappi – Olette ihania!

8 kommenttia

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Itse olen vältellyt pitkään Lappiin menemistä keskitalvella. Kylmyys ja pimeys. On varmasti ihan totta, että lumi kuitenkin valaisee kivasti. Ja lämpötilakysymys tosiaan on varmasti lähinnä pukeutumiskysymys. Lapin lumisiin maisemiin olisi joka tapauksessa hauska päästä, niin saapa nähdä josko tämän talven/kevään aikana!? 🙂

  • Elina

    Lappi voi kuulostaa talvella pimeältä, mutta pimeää on täällä kotonakin 🙂 Kaunistahan siellä on talvellakin. Kannattaa lähteä kokeilemaan! 🙂 Me ei hiihdetä, eikä olla lasketeltu enää moniin vuosiin, niin meillä se kysymysmerkki on enemmänkin, että mitä siellä voidaan pienten lasten kanssa talvella tehdä, kun rinteeseen päästään korkeintaan vuorotellen. Moottorikelkkailusta tykätään, mutta siihenkään ei lapset pääse mukaan, lumikenkäily vois olla yks. Mut eniten tykkäisin, jos löytyis patikointireitti jota kävellä myös talvisin! Tehän voisitte lähteä niitä sieltä bongaamaan! 🙂

  • Sandra

    Onhan tuolla kaunista ja kuvista päätellen myös rauhallista. Ja kiva, että lähdette ja teette pienenkin vauvan kanssa juttuja, joista tykkäätte 🙂

    Ihanaa uutta vuotta, toivottavasti pääsette taas noihin maisemiin!

  • Elina

    Kiitos, ihanaa uutta vuotta myös sulle! 🙂 Esikoisen kanssa reissattiin paljon vanhempainvapaalla, toisen kanssa on nyt koronan vuoksi rauhallisempaa. Saadaan nauttia enemmän tavallisesta koti arjesta.

  • Arja / Elämänmakuisia matkoja

    Lappi on lumoavan kaunista (ollaan juuri kotimatkalla Rukalta tulossa) , ja siellä voisi olla pidempäänkin. Totta, että pakkanen ei ole lainkaan niin purevaa pohjoisessa, ja siellä sitä kai pukeutuukin paremin sään mukaan. Ja tuntuu, että pimeää ei tule lainkaan, kun lumi valaisee niin valtavasti. Minä jo haaveilen seuraavasta matkasta sinne 🙂

  • Elina

    Niin on! Tykkään ulkoilusta melkein enemmän talvella ku kesällä, varsinkin jos on paljon lunta ja hieno sää <3

  • Elina

    Niimpä, niin on! 🙂 Oi ihanaa! Toivottavasti teillä oli ihana matka, tai uskon että oli! Somessa on ollu nyt paljon niin mahtavia pohjoisen lumikuvia, oi että!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *