Kesälomareissu Itä-Suomeen: Roadtrip reitti Saimaalla

Palatessamme kesäkuun lopulla Lapista, emme vielä tienneet mihin päin Suomea suuntaisimme toisen lomapätkän aikana. Se on poikkeuksellista, sillä yleensä tiedän tällaiset asiat pitkästi etukäteen. Muutama viikko ennen reissua alkoi suunta hahmottua, lähtisimme Itä-Suomeen ja tarkalleen ottaen Saimaan suuntaan. Emme ole kumpikaan kiertäneet siellä vuosikausiin (itselläni taitaa olla jo 12 vuotta edellisestä kerrasta), joten nyt oli korkea aika suunnata Saimaan suuntaan. Lähtiessämme oli matkareitti vielä suurpiirteinen, tässä meidän lopullisen matkareitin kohteet, osasta tulee tarkemmat postaukset:

Petäjävesi

Heei, eikö täällä ole se vanha kirkko? Pysähdytäänkö siellä? Reitti Multian kautta oli meille uusi ja huomasin kartasta, että ajamme Petäjäveden kautta. Olimme matkassa asuntoautolla (kiitos appivanhemmille <3), jätimme auton parkkiin sillan toiselle puolelle, josta oli muutaman sadan metrin kävely kirkolle. Petäjäveden vanha kirkko on Unescon kohde ja hieno sellainen! Kirkon pihalla laiduntaa lampaita ja lähistöllä on näyttelykin. Kävimme sisällä ihastelemassa vanhaa hirsikirkkoa. Hieno on!

Leivonmäki

Ensimmäisen yön vietimme Leivonmäen kansallispuiston parkkipaikalla, mistä lähti kaksi eri rengasreittiä, Kirveslampi ja Luupään lenkki. Kiersimme molemmat reitit illan aikana ja kirjoitan niistä erillisen postauksen. Leivonmäki oli kyllä kiva kansallispuisto ja sinne jäi vielä muutama muukin rengasreitti, joita voisi kiertää myöhemmin.

Päijänne

Olin vuosia sitten merkannut karttakirjaan kuulemma Suomen kauneimpia teitä ja värjännyt tien Korpilahti-Vääksy. Me yhdyimme tielle 612 Leivonmäen suunnasta, välillä tuli piristäviä järvinäköaloja, mutta muuten pätkä ei vastannut odotuksia kun vasta Pulkkilanharjulla.

Päijänne oli yksi viime vuoden kotimaan bucket list kohteista, en ollut sen tarkemmin miettinyt mikä siinä Päijänteessä kiinnostaa, se vain kuulosti jälleen kerran kivalta alueelta. Päädyimme patikoimaan Päijänteen kansallispuistoon Pulkkilanharjun luontopolulle, joka ei lopulta kovin kummoinen ollut. Pidimme enemmän itse maisematiestä.

Pulkkilanharjulta ajoimme Vääksyn kautta ja yllätyimme, kuinka paljon ihmisiä ja autoja kanavan ympärillä olikaan. Emme olleet kuulleet paikasta aiemmin ja jatkoimme pysähtymättä eteenpäin. Kohteena maailma blogista voit lukea lisää tästä Vääksyn mielenkiintoisesta kanavasta.

Mikkeli

Voih, kirjoitin Mikkelistä oman postauksen, sillä siellä riitti lyhyessäkin ajassa paljon koettavaa! Sen verran totean, että tosi kiva kaupunki ja kannattaa varata ainakin sen 2-3 päivää. Tulimme itseasiassa Mikkeliin Visulahden vuoksi ja sinä päivänä kun mies ja tyttö kävi vesipuistossa, oli +13 ja satoi kaatamalla, että sellainen kesäpäivä. Itse kökötin koko päivän vauvan ja koiranpennun kanssa asuntoautossa. Ehkä me kuitenkin jotain muutakin tehtiin sinä päivänä: tästä postauksesta voit lukea vinkkejä Mikkeliin. Mikkelissä yövyimme 2 yötä Visulahdessa.

Imatra

Olin samaiseen karttakirjaan merkannut maisemareitiksi Ristiina-Piekälänsaari ja uskon ja toivon, että reitti on oikeasti tosi kaunis! Tein raskaan päätöksen (haha), kun emme sitä pätkää nyt kuitenkaan ajaneet ja tiedostan sen, ettei välttämättä ihan heti olla siellä päin taas pyörimässä (never know). Joten se jää mysteeriksi, minkälainen pätkä olisi ollut kyseessä, karttakirjan mukaan olisi ollut n. 20 km hiekkatietä (korjatkaa mikäli olen väärässä) eikä asuntoautolla ole kovin mielekästä ajaa niin pitkästi sorateitä.

Joka tapauksessa ajoimme Mikkelistä pikitietä Anttolan kautta kohti Puumalaa, pysähdyimme Lietvedellä ihastelemassa maisemia, matkanvarrelle jäi myös Pistohiekka joka vaikutti tosi kivalta paikalta myös! Oli tarkoitus sisällyttää Puumala reissuun, mutta jostain kumman syystä emme malttaneet siellä nyt pysähtyä (pitää tulla sinne erikseen joku toinen kerta) ja suuntasimme suoraan Imatralle.

Ja voi kuinka Imatrakin osasi yllättää, niin kiva ja nätti kaupunki! Valtionhotelli muistutti lähinnä keski-eurooppalaista linnaa (ihana!) ja Imatrankoski oli nyt kuivana, emme sitä tällä kertaa kokeneet, höh. Imatrankosken sillalta lähtee reitti Kruunupuistoon joka vaikutti tosi kivalta myös. Vielä jonain päivänä pitää tulla Imatralle vartavasten valtionhotelliin yöksi, joten eiköhän silloin saa kokea kosken ja puiston polut uudemman kerran. Söimme puiston vieressä lounaan ja jätskit ja kävimme läheisessä leikkipuistossa. Imatra vaikutti tosi kivalta kesäkaupungilta.

Punkaharju

Imatralta ajoimme Punkaharjulle, jonne kannattaa ehdottomasti ajaa sen maisemareittiä pitkin! En muistanut, että se oli näin ihana! Tuntui, ettei olisi halunnut tien loppuvan koskaan, aivan kuin jostain satukirjasta. Kävimme ihastelemassa hotelli Punkaharjua, pihan puodissa ja alhaalla rannalla. Todella ihastuttava paikka ja tännekkin voisin hyvin suunnitella ihan erillisen loman! Ehkä ensi kerralla olemmekin 2 yötä Imatralla ja 2 yötä Punkaharjulla?

Savonlinna

En kestä, yhtä ihastumista koko Saimaa! Savonlinna oli niin ihastuttava kesäkaupunki, ehkä parasta koko reissulla. Mies kävi tytön kanssa Olavinlinnassa, me käveltiin vauvan ja koiranpennun kanssa pitkin Savonlinnan rantakatuja. Käytiin kalliolla syömässä Haapasalon hatsapurit Olofissa, tosi kiva paikka!

Pääsin ehkä ensimmäistä kertaa koko pandemian aikana ihan erilaiseen kesäfiilikseen, kun kerrankin oltiin lomalla kaupungissa. Ollaan niin paljon vaan patikoitu, että yllättävän paljon olen kaivannut kaupunkiloman fiilistä, mitä ei olla vaan päästy tähän asti kokemaan. Näitä lisää kiitos, siis niin paljon vaikutti fiilikseen pelkästään se, että oltiin jossain kaupungissa ja nähtiin muita ihmisiä!

Savonlinnassa yövyttiin 1 yö ja oltiin jo leiriä purkamassa Vuohimäen leirintäalueella ja Savonlinnasta pois lähdössä, kun päätimme vielä varata maisemaristeilyn Saimaan saaristoon. Risteily kesti tunnin ja oli kyllä sekin tosi kiva kokea kun kerta Saimaalla oltiin. Maisemaristeilyllä ajoimme Olavinlinnan takaa, tehden ympyräreitin. Ihastelimme toisten kesämökkejä, kallioita ja koskemattomia saaria, niin kaunista ja niin Suomen kesää. Risteily oli mielestäni juuri sopivan pituinen. Tuntui, että Savonlinnasta sai vielä enemmän irti käymällä risteilyllä.

Koloveden kansallispuisto

Me oltiin ennen reissua vähän puhuttu, että tällä reissulla jätetään patikoinnit vähemmälle tai oikeastaan ei patikoitaisi lainkaan, vaan keskitytään kerrankin vain kaupunki lomailuun, mitä ei tosiaan olla harrastettu koska lie viimeksi?! (Sori Pietarsaari, meinasin jo unohtaa), mutta kumminkin, vähissä on ollut!

Koska me kuitenkin niin hirmuisen paljon pidetään patikoimisesta, niin ihan väistämättä niitä tungettiin matkan varrella suunnitelmiin mukaan, joten Kolovedellä käytiin patikoimassa, vaikka se muuten on tunnettu enemmän melojien kansallispuistona. Koloveden luontopolusta on oma postaus. Savonlinna-Kolovesi pätkällä oli muuten lyhyt lossimatka.

Leppävirta

Viimeiseksi yöksi majoituimme Leppävirralle ja sen leirintäalueelta saimme vessojen vierestä asuntoautolle terassipaikan, jollaista en tiennyt olevan olemassakaan. Leiripaikalta aukesi suora järvinäköala ja vauva huiteli innoissaan käsiään, kun näki ikkunasta järven rannalla hiekkalaatikon ja vettä. Siitä tiesin, että tämä oli nappivalinta lapsille!

Leppävirran leirintäalueella oli tosiaan leikkipaikka respan vieressä sekä ihan järven rannalla. Vanhemmat oli otettu hyvin huomioon, sillä hiekkalaatikon viereen oltiin rakennettu terassi ja siihen asetettu muutama aurinkotuoli. Ranta jyrkkeni valitettavan paljon, joten ihan lapsiystävällinen ranta ei kuitenkaan ollut. 4-vuotias lapsemme joka ei vielä osaa uida, pärjäsi rannalla isän kanssa kuitenkin hyvin. Harmi ettei meillä riittänyt aika, sillä vieressä olisi ollut Muumi jääluola, joka olisi itseänikin kiinnostanut.

Häänhinmäki

Tälle meidän toiselle road tripille ei ollut muita ehtoja kuin että, pitää jossain välissä päästä Häänhinmäelle. Olin paikasta lukenut eräästä lehdestä ja paikka oli vaikuttanut niin kivalta, että pitihän siellä päästä käymään. Häänhinmäellä sijaitsee näkötorni jonka yläilmoissa on mahdollista yöpyä varaustuvassa. Häänhinmäestä on myös kirjoitettu oma postaus.

Tässäpä tämä meidän Itä-Suomen reissu. Oli mielenkiintoisia ja kivoja kohteita matkan varrella, mutta koska emme olleet suunnitelleet mitään ennakkoon, niin vasta reissun jälkeen sitä havahtui, että kuinka monta eri kohdetta mahtui vajaaseen viikkoon.

Mielestäni seuraavalla kerralla saisi vähentää kohteiden määrää ja keskittyä pienemmälle alueelle ja yhteen kohteeseen enemmän tai vähintään pidentää perilläolo aikaa. Tuntui, ettei missään oikein ehditty olla ajan kanssa, kun jatkettiin aina eteenpäin, mutta nyt ainakin tiedän, mihin haluan suunnata ajan kanssa, eli tyyliin kaikkiin kaupunkeihin.

Ehkä olisi tosiaan pitänyt jättää ne patikoinnit tällä kertaa väliin ja käyttää se aika kaupunkeihin. Itä-Suomen reissu oli todella tervetullut tuulahdus ja piristävää vaihtelua pohjoisen maisemiin, sillä niin erilaista siellä on. Ehkä me aletaan nyt harrastamaan enemmän kotimaan kaupunkeja…?

Reissukoiran ensimmäinen reissu

15 kommenttia

  • reissujani

    Imatra-Puumala-Mikkeli tien on upea ajettava, erityisesti Lietvesi ja Pistohiekan alue. Toki Punkaharjua ja Savonlinnaa ei ole voittanutta, ja siellä tuleekin muutaman kerran vuodessa käytyä. Hyvä reitti teillä kokonaisuutena on ollut ja paljonhan tuolla on nähtävää ja koettavaa.

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Useita kiinnostavia ja kivoja kohteita teidän viikkoon mahtui. Suurin osa itselleni tuttuja ja tulen mielenkiinnolla lukemaan teidän kokemuksia niistä tarkemmin. Tuo Häänhinmäki olikin ihan vieras, täytyy laittaa paikka mieleen.

  • Anna K. - Kaukaa haettua

    Voi hitsi miten tuo Punkaharju on houkutellut vuosikaudet ja aina se vaan jää näkemättä. Joskus lapsena oon käynyt Punkaharjun Retriitissä, sitä taidekeskusta ei kai ole ollut vuosiin olemassa.
    Savonlinna on myös kiva, mutta Imatraa en kyllä kovin kauniina pidä, toki Vuoksi on komea joki ja koskikin hieno, silloin kun se kuohuu. 🙂

  • Fammo matkalla

    Paljon kivoja paikkoja olette saaneet mahtumaan viikon matkaan. Me teimme kesällä 20 vähän samantapaisen matkan samassa ajassa ja minustakin tuntui, että matkan olisi voinut tehdä vähän rauhallisempaa tahtia, toisaalta hotellitkin täytyy varata ajoissa. Teillä ei tosin ollut sitä vaikeutta asuntoautolla kun matkasitte. Tuo patikointi pisti miettimään, että miten pitkiä matkoja 4-vuotias ja koiranpentu jaksavat kävellä.

  • Elina

    Se tosiaan oli tosi kiva tuo Lietveden ja Pistohiekan välinen pätkä! 🙂 ja totta, Punkaharju oli lopulta kyllä wau!

  • Elina

    Moni näistä on kotimaan klassikoita, nyt suurpiirteisesti sai kiertää ja seuraavalla kerralla tutustua taas vähän lisää. Suomen Ladun jäsenenä tulee muutamia kertoja vuodessa kotiin Latu&Polku lehti, siinä esitellään mielenkiintoisia ja vähemmän tunnettuja patikkapaikkoja, sieltä Häänhinmäen viime vuoden puolella bongasin 🙂

  • Elina

    Hei, sun pitää nyt raivata Punkaharjulle aikaa! Sehän vois olla syksylläkin tosi ihana?! Tiedän miltä tuntuu, kun jossakin on pitäny käydä vuosikaudet ja aina se vaan jää ja jää. Parhaiten itellä toimii, kun kirjoittaa nuo kohteet ylös, nii ne on siinä "odotuslistalla" 😍

  • Elina

    Totta, totta! Asuntoautolla on kyllä se vapaus viipyä just fiiliksen mukaan. Automatkoilla sitä herkästi kuitenkin vaan jatkaa matkaa seuraavaan kohteeseen ja nyt meillä oli muuta menoa reissun päätteeksi, joten se pakotti etenemään ripeämmin matkalla, että ehditään kotiin.

    Hyvä huomio noista patikointien pituuksista. Valittiin reitit pienimpiä silmällä pitäen, 4-vuotias ei kovin pitkästi jaksa kävellä itse. Tyttö istui pisimmän reitin 3,3 km kantorinkassa, muuten taisi kävellä itse lyhyemmät reitit, jotka oli + – parin km luokkaa. Koiranpentukin jaksoi hyvin kävellä, mutta saadaan olla varovaisia sen suhteen, ettei rasiteta liian pitkillä lenkillä ettei tulis kasvuhäiriöitä.

    Ollaan esimerkiksi parhaillaan taas reissussa ja tässä mietitään minkä pituista reittiä uskalletaan nyt tehdä, kun on myös vanha koira mukana ja lapsen kantorinkka jätettiin kotiin. Saadaan jotenkin nyt sumplia, sillä normaaleja täysmittaisia reittejä ei voida tällä kokoonpanolla nyt tehdä.

  • Sandra

    Teillä oli kivankuuloinen reissu, osa isommista paikoista oli itselleni tuttuja. Mukava yhdistelmä kaupunkeja, maaseutua ja ihan sitä luonnossa patikointia. Voin jotenkin samaistua siihen fiilikseen, että välillä patikoinnit on "niin nähty", ja kaipaa sellaista kunnon kaupunkilomaa.

  • Elina

    No niinpä! Jotenkin kun sitä innostuu jostain, niin helposti alkaa tekemään sitä koko ajan ja niin paljon, et alkaa lopulta jo kyllästyttämään. Vaikka luontoilu on meidän juttu, niin alkaa nuo kaikki puut ja polut pikkuhiljaa näyttämään samalta 😀 vaihtelu tekee todella hyvää! Ja huomaa kun on koko tämän korona-ajan yrittäny matkustaa vaan omissa oloissa, niin oli niin piristävää olla kerrankin ihmisten ilmoilla ja puhua uusien ihmisten kanssa!

  • Paula - Viinilaakson viemää

    Kuulostaapas mahtavalta reitiltä! Mekin olemme viime vuosina kunnostautuneet Itä-Suomen kiertelyssä kun en ole siellä juurikaan ennen käynyt, joten oli kiva lukea tästä. Tuo Petäjäveden kirkko on aivan ihana mielestäni. Voisin käydä siellä uudelleenkin. Imatralle täytyisi vielä päästä. Empä tiennyt, että koski voi joskus noin kuivuakkin.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *