On jälleen se aika vuodesta, kun saa laittaa menneen vuoden pakettiin ja katsoa mitä vuoteen on oikein mahtunut. Onneksi on tullut tehtyä täällä blogissa näitä matkavuosi yhteenvetoja, niin voi jälkeenpäin muistella, mitä tapahtui minäkin vuonna. Tämä vuosi oli siinä mielessä poikkeuksellinen, ettei käyty kertaakaan ulkomailla, ei edes Norjassa. Rehellisesti sanottuna en ole edes ehtinyt kaivata ulkomaille. Vietimme todella paljon aikaa kotona, mutta teimme muutamia kotimaan reissujakin. Missä tänä vuonna matkustimme ja mitä isoja asioita arjessamme tapahtui?
 |
| Vuoden paras juttu – koiranpentu |
Alkuvuosi alkoi itselläni haasteellisesti, tuntui että koko ajan oli erilaisia ongelmia terveyden kanssa ja sain hakea apua monesta eri paikasta, onneksi pääsin ongelmista eroon. Tammikuussa jouduttiin lopettamaan meidän Suomenlapinkoira, koiralla todettiin loppuvuodesta 2020 kasvain ja lopun alku tapahtuikin sitten aika äkkiä. Oli outoa mutta samaan aikaan helpottavaa, kun meillä oli enää vain yksi koira, tosi surullista se tietenkin myös oli.
Keväällä teimme kotiin takkaremontin, purimme vanhan tiilitakan ja tilalle asennettiin varaava vuolukivitakka. Sillä olemme tänä talvena lämmittäneet meidän taloa, emmekä ole vieläkään laittaneet pattereita päälle muualla kuin makuuhuoneissa. Kyllä kannatti panostaa, se on lisännyt viihtyvyyttä ja tuonut paljon tunnelmaa tänne kotoiluun, jota ollaan lähes koko vuoden harrastettu.
TALVILOMALLA KAINUUSSA
Vuodenvaihteessa ei ollut mitään odotuksia tai matkasuunnitelmia tälle vuodelle ja keväällä pohdimme, mihin lähtisimme talvilomalle. Meille tuli mieleen kaksi vaihtoehtoa, Iso-Syöte ja Paljakka ja lopulta päädyimme jälkimmäiseen. Paljakan matka ei ihan mennyt niinkuin oltiin suunniteltu, mutta oli kiva silti ellei jopa parempi. Oli tosi kaunista ja ihastuin ihan uudella tavalla Kainuuseen. Mieleen jäi myös issikkavaellus Paltamossa, se oli ihanaa! Paluumatkalla pysähdyimme Rokualle ja sinne haluaisin palata sulan maan aikaan, vaikutti kivalta!
Lue lisää: Kainuun hiljainen helmi – talvilomalla Paljakassa
Lue lisää: Viisi kivaa päiväretkikohdetta Paljakasta
Keväällä uusimme vihdoin ja viimein meidän takapihan terassin ja siitä tuli todella hyvä. Takapihan terassilla viihdyttiin lähes koko kesä. Saimme myös siistittyä pihaa tosi kivasti, joten se lisäsi viihtyvyyttä entisestään. Olen ollut koko vuoden vanhempain/hoitovapaalla pojan kanssa ja suurimmaksi osaksi oltu vain kotona, joten oli kyllä iso juttu saada pihapuoli viimein kuntoon.
Kesän kynnyksellä alkoi kesän suunnitelmat olla kutakuinkin valmiita, oli joitain varmoja suunnitelmia ja joitain epävarmoja joista ei kaikki toteutunut. Esimerkiksi Naantalin Muumimaailmaan emme lopulta lähteneetkään, vaikka siitä puhuttiin koko kesän. Pyhä oli ainut kohde, mikä oltiin jo viime vuonna päätetty tänä vuonna toteuttaa.
Lue lisää: Kesä kotimaassa vol 2.
LAPISSA
Suuntasimme kesäkuussa 10 päiväksi Etelä-Lappiin. Kävimme Ranualla, Pyhällä, Sallassa, Oulangassa, Riisitunturilla ja Posiolla missä vietimme juhannusta. Kaikki oli tosi kivoja kohteita mutta etenkin Pyhä ja Oulangassa meille uudet reitit jäi mieleen kauniine maisemineen. Paluumatkalla haimme meidän perheeseen pitkään haaveillun Eurasier koiranpennun Ingan <3
Lue lisää: Etelä-Lapin roadtrip
Lue lisää: Pyhä: Tunturiaavan luontopolku
Lue lisää: Aittakuru, Isokurun pikkuveli
Lue lisää: Vinkit Pyhälle kesällä (lasten kanssa)
Lue lisää: SALLA – In the middle of nowhere, missä kyltti?
Lue lisää: Oulangan kansallispuisto – muutakin kuin pieni karhunkierros
POHJANMAALLA
Koko heinäkuun pyhitin Ingaan tutustuen ja lähimatkailuun täällä Pohjanmaalla. Halusin kerrankin kiertää lähiympäristöä enemmän ja oli oikeastaan tosi antoisaa tehdä päiväretkiä kotoa käsin. Olin tosi fiiliksissä ja kunnon Pohjanmaa – flow tilassa! Olen koko ikäni asunut täällä, enkä ole koskaan kokenut mitenkään vahvoja tunteita omaa maakuntaa kohtaan, mutta tänä kesänä aloin katsoa ja arvostaa lähiseutua ihan eri tavalla. Jopa niin paljon, että aloimme jo etsimään täältä Pohjanmaalta meille mökkiä. Yhtä mökkiä kävimme katsomassa Björköbyssä ja se osui johonkin todella alitajuiseen identiteettiin ja myöhemmin kuulin, että olen elämäni ensimmäiset 3 kesää viettänyt nimenomaan Björköbyssä vuokramökillä.
SAIMAALLA
Meidän toinen kesälomareissu suuntautui elokuussa Saimaalle. Ajoimme reitin Petäjävesi – Leivonmäki – Päijänne – Mikkeli – Imatra – Punkaharju – Savonlinna – Kolovesi – Leppävirta – Häänhinmäki. Eniten pidin Mikkelin vohvelikahvilasta ja Savonlinnasta, missä kävimme mm. maisemaristeilyllä. Upeita paikkoja ja maisemia tuli koettua koko matkan ajan! Oli ihanaa käydä Saimaalla pitkästä aikaa, sillä en ole ollut siellä yli 10 vuoteen. Meidän oli tarkoitus viettää enemmän kaupunki painotteinen loma, mutta yllättävän paljon eksyimme taas patikoimaan.
Olimme sekä Lapin että Saimaan reissun matkassa asuntoautolla ja oli kyllä niin helppoa lasten ja koiranpennun kanssa! Saimaan reissulta tuli lentävä lähtö suoraan Vaasa Festivaaleille, ehdin olla näiden välissä kotona vain tunnin. Oli outoa olla pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla, mutta kyllä paljon festareiden jälkeen stressasin koronaan altistumista. Hoksasin myös, että emme telttailleet tänä vuonna ollenkaan (yhtä yötä lukuunottamatta takapihalla).
TAKAISIN KAINUUSSA
Kesän viimeinen reissu tehtiin Vuokattiin, joka on hyvinkin tuttu parinkymmenen vuoden ajalta. En vain ole ollut siellä vuosiin sulan maan aikaan. Oli kivaa päästä takaisin Kainuuseen ja olin tälläkin kertaa yhtä ihastunut Kainuun korpimaisemiin. Koska oli niin tuttu kohde, otimme vielä rennommin emmekä keskittyneet sen enempää kohteeseen tutustumiseen. Jotain uutta kuitenkin saatiin kokea, törmäsimme nimittäin sattumalta paikallisen Haapala panimon oluihin ja tykästyin niiden makuun niin paljon, että innostuin koemaistelemaan yhtä makua per päivä. Olivat tosi hyviä! Kävimme Haapalassa myös syömässä ja oli kyllä tosi kiva paikka. Aiemmilla kevään Vuokatti lomilla on patikointi jäänyt lumen vuoksi välistä, joten tällä kertaa suuntasimme vihdoin lähimpiin kansallispuistoihin Hiidenporttiin ja Tiilikkajärveen.
SYKSYLLÄ OUTDOOR MEININKIÄ JA TAAS SURUA
Olin aiemmin kesällä pitkästä aikaa kokeillut melomista vanhempien mökkirannassa ja innostunut melomisesta uudestaan. Olin vuosia aiemmin ystävystynyt Saariselän vaelluksella siskoksiin, joista toinen harrasti melontaa. Laitoin hänelle viestiä ja lähdimme yhdessä melomaan Vaasan saaristoon. Kylläpä vain hurahdin, olipa mahtavaa kun kunnolla pääsi kokeilemaan. Tykkäsin todella paljon ja ensi vuonna on tarkoitus meloa lisää uudella kahden istuttavalla retkeilykajakilla, sitä odotellessa!
Melontareissulla tuli puheeksi muut outdoorlajit ja kotiin päästyäni laitoin tilaukseen myös fatbiken jonka ristimme monsteriksi. Muistan innostuneeni jostain näin paljon viimeksi kun hurahdin retkeilyyn vuonna 2015. Tuntui todella hyvältä löytää pitkästä aikaa elämään jotain aivan uutta sisältöä ja pitkäaikaista uutta harrastusta. Lisäksi keväällä innostuin kylmävesiuinnista ja kävinkin useita kertoja pulahtamassa kylmässä joessa, syksyllä aloitin joogan ja siitäkin pidin todella paljon. Tänä vuonna olen siis saanut elämääni useita uusia mieleisiä harrastuksia!
Syksyllä kävimme puolison kanssa viettämässä hääpäivää Peuran polulla Valkeisen kierroksella, se oli kyllä tosi upea ja sopivan pituinen päiväretki.
Meidän varsinaisena hääpäivänä saattelimme meidän alkuperäisen koiralauman viimeisen jäsenen ikiuneen <3 Jo toinen koira lähti koirataivaaseen samana vuonna ja monet kerrat olen kaivannut tämän pitkäaikaisen koiraystävän tukea, lempeyttä ja ystävyyttä. Onneksi otettiin koiranpentu juuri oikeaan aikaan ja meille jäi Inga. Oli kyllä onni ja suurta kohtaloa että satuttiin saamaan just hänet.
Syksyllä kävimme vielä katsomassa paria mökkiä, mutta taitaa mökin tai mökkitontin etsintä jäädä nyt talvitauolle. Lokakuusta lähtien on meillä lapset sairastaneet valehtelematta joka toinen viikko (parhaillaankin). Siitä on jo tullut vitsi, kuinka jompikumpi on jatkuvasti kipeänä ja aina kun näemme ihmisiä, tulee lapsi aina kipeäksi.
Tässä näkee, kuinka tämä korona-aika on vaikuttanut vastustuskykyyn. Meillä sairastamista on jatkunut jo kolme kuukautta, enkä tämän jälkeen osaa ymmärtää heitä, jotka haluavat vapaaehtoisesti altistaa itsensä rokottamattomana koronan vakavammalle taudille.
Sairastaminen ei ole koskaan kivaa, vaikka kyseessä olisi vain pikku flunssa. Jos olen jotain oppinut tänä vuonna arvostamaan enemmän, niin terveyttä! Kaiken tämän sairastelun päälle, sairastui Ingakin yllättäen. Ingan silmät paisuivat ja huoli koirasta oli todella suuri, murehdin, stressasin ja soittelin moneen paikkaan. Ingalla todettiin todella harvinainen sairaus, jonka vuoksi hoitoa ei voitu jatkaa omalla eläinlääkäriklinikalla vaan tarvittiin silmäsairauksiin perehtynyttä eläinlääkäriä. Nyt on saatu uudet lääkkeet ja toivotaan, että Inga tuosta paranee eikä sairaus uusiutuisi, on nimittäin todella hurjan näköinen.
 |
| Ingan sairastuneet silmät |
Ai niin, tein vielä näin loppuvuonna viikonloppureissun Tampereelle, missä pääsin viimein käymään Tallipihalla ja joulutorilla, nautimme tyttöjen reissulla myös hyvästä ruoasta Saunaravintola Kuumassa. Tykättiin!
 |
| Saunaravintola Kuuma |
Koska emme tänä vuonna kovin paljoa matkustaneet muutakuin muutamassa ryppäässä, sain kirjoitettua ihan ennätyksellisen paljon vanhoja matkakertomuksia tänne blogiin. Tavoitteena oli saada kaikki vanhat matkat kirjoitettua ennen vuodenvaihdetta, mutta tässä nyt on ollut kaikenlaista enkä saanut puristettua viimeisiä mehuja irti. Ensi vuoden puolella siis vielä jatketaan vanhojen matkakertomuksien parissa. Toisaalta nyt kun kirjoitti vuoden kotimaanmatkat tähän ylös, niin onhan niitä kertynyt tosi mukavasti.
Yhteenvetona voin todeta, että tämä vuosi on sisältänyt paljon sairastamista ja koirien menetyksiä mutta onneksi myös uuden pennun tulon. Suuria ilon ja onnen hetkiä taaperoksi muuttuneen pojan kanssa, muuta perhettä unohtamatta <3 Matkakohteet painottuivat tänä vuonna Pohjanmaalle, Kainuuseen, Lappiin ja Saimaalle. Vuosi on ollut erilainen mutta todella kiva ja monia muistoja rikkaampana mennään kohti seuraavaa vuotta.
0 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Harmi, että loppuvuoteenne on kuulunut niin paljon sairastamista, Meillä on sen suhteen ollut paremi tuuri ja olemme pysyneet terveinä. Paljon ehditte kuitenkin vuoden aikana reissaamaan kotimaassa, ja todella hienoissa paikoissa. Emme mekään käyneet yhtä lyhyttä Lyngenin reissua lukuun ottamatta ulkomailla, mutta kotimaassa ehdimme onneksi mekin matkustamaan.
Elina
Voi ihanaa, te sentään pääsitte Lyngenillä käymään! 🙂 Meillä jää nyt talvella kyllä Norja välistä, kun nuo rajamuodollisuudet on kiristyneet ja korona tilanne räjähtänyt Norjassa käsiin. Onneksi Suomi on pinta-alaltaan yks Euroopan suurimpia maita, joten nähtävää edelleen riittää. Rauhallista joulun odotusta teille!
Maapalloilija
Sama juttu, että koko vuosi on mennyt rajojen sisäpuolella. Mutta pääsin sitten näkemään kohteita ja paikkoja, joita olen Suomessa halunnutkin nähdä. Että jotain hyvää tässäkin 🙂
Pysykää terveinä ja parempaa matkailuvuotta 2022!
Pirkko / Meriharakka
Paljon tuttuja paikkoja, joissa on Suomessa tullut viime vuosinakin käytyä. Mutta myös sen verran tuntemattomia, että selvästikin Suomi-matkailussakin riittäisi mahdollisuuksia tulevinakin vuosina, jos maailma ei tästä avaudu. Osanottoni koirienne takia, onhan se kurjaa, kun menettää pitkäaikaisia kumppaneita, vaikka ne sitten eläinmaailmasta olisivatkin.
Elina
Kiitos, terveisin itsekin tullut nyt kipeäksi 😀 Jospa vastustuskyky olis jossain kohtaa pian taas saavutettu. Jep, se on kyllä ollu hyvä puoli, että nyt on ollu aikaa kiertää kotimaata ihan eri tavalla, muuten olis kotimaassa matkustelu siirtynyt aina vaan eteenpäin! En valita, mukava vuosi ollu kaikesta huolimatta. Mukavaa uutta vuotta! Jännityksellä odotellaan mitä ens vuosi tuokaan tullessaan.. 🙂
Elina
Koirat on kyllä tärkeitä ja rakkaita perheenjäseniä ja ystäviä, luopuminen on aina vaikeaa mutta kuuluu valitettavasti pakettiin. Onneks siihenkin on yllättävän hyvin sopeutunut, kun elämä jatkuu ja muistot jää <3 Suomi on kyllä laaja maa, joten koluttavaa kyllä vielä riittää vaikka välillä tuntuukin, että on tullut käytyä jo tosi monessa paikassa. Me keskitytään aika pitkälti ensi vuonna myös kotimaahan, mutta ei oo vielä mitään hajua että missä sitä seuraavaksi kävis.
FinInTirol
Tosi paljon olette kerenneet kotimaata kiertämään. Suomessa on hienoja paikkoja niin luonnossa kuin kaupungeissakin. Paljon olen Suomea kulkenut etelästä pohjoiseen ja takaisin, nähnyt luontoa ja kokenut kaupunkeja. Suosittelen matkailua Suomessakin:)
Elina
Suomi on kyllä hieno maa ja kontrasteja ja nähtävää on paljon! 🙂