Olipahan mielenkiintoinen mutta raskas vuosi, tältä näytti matkavuosi 2023
Matkavuosi 2023 on tullut päätökseen ja on aika käydä mennyttä vuotta läpi, minkälaisia matkoja tähän vuoteen mahtuikaan? Miten kohtasivat tämän vuoden matkahaaveet ja toteutuneet matkat? Mennyt vuosi on ollut poikkeuksellisen tuulinen eikä seuraava vuosi näytä yhtään helpottuvan. Minkälaisia tummia pilviä on matkojen yllä leijaillut?
Tammikuu
Pohdin matkahaaveet postauksessa 11/2022, milloin aikaa löytyisi seuraavaan Höga Kusten matkaan ja epäilin matkan toteutuvan vasta kesällä.
Otimmekin äkkilähdön loppiaisena ja päätimme kokea Höga Kustenin talvella. Se oli kiva kokemus sekin! Päällimmäisenä jäi mieleen Rotsidanin suuret myrskyaallot ja majoitus Pelle Åbergsgårdenilla.
Tammikuussa suuntasin matkamessuille, minne pääsin matkabloggaajana ensimmäistä kertaa vaikuttajapassilla ja pääsin samalla ensi kertaa tutustumaan muihin matkabloggaajiin. Olen kirjoittanut matkablogia nyt jo lähes 9-vuotta, joten oli jo korkea aika tavata muita kollegoita.
Alkuvuodesta iski jonkun sortin ”keski-iän kriisi” ja tuntui siltä, että olisi paikallaan pysähtyä ja pohtia mitä elämältä vielä haluaisin, mihin suuntaan elämässä mennä, missä asua? Kriiseilin nimenomaan todella paljon sitä, missä haluan asua tai mihin päin Suomea haluan muuttaa. Halusin elämään muutoksen, mutten tiennyt että mitä.
Helmikuu
Helmikuussa suuntasimme mökillemme Rukalle. Otimme rennosti, kävimme pilkillä, saunoimme, kävelimme järven jäällä, nautimme mökkeilystä ja kävimme laskettelemassa lapsen kanssa.
Menomatkalla olimme yötä Torniossa ja ajoimme Rovaniemen kautta, jolloin pääsin viimein käymään Arktikumissa ja Tiedekeskus Pilkkeessä. Rovaniemelle olisi kiva palata kokonaiseksi viikonlopuksi.
Mökiltä käsin kävimme Konttaisella, Riisitunturilla ja Lammintuvalla.
Maaliskuu
Maaliskuussa sain matkabloggaajana ensimmäisen pressimatkakutsun, josta olin hyvin kiitollinen. PR-matka suuntautui Kotkaan ja Loviisaan, alueeseen jossa en ole aiemmin koskaan kotimaassa matkustanut. Paikat vaikuttivat niin kiinnostavilta, että sinne suuntaan olisi kiva palata uudestaan.
Kuun lopussa lähdin äitini kanssa kahdestaan Korvatunturille. Olin matkamessuilta bongannut retken Korvatunturille ja pian olimme varanneet paikat retkelle.
Majoituimme Samperin Savotassa Savukoskella ja pelkästään se teki jo vaikutuksen syrjäisellä sijainnillaan ja rauhallisuudellaan. Moottorikelkan reen kyydissä ajelimme sitten Korvatunturille, ihan samoihin aikoihin kun Suomi liittyi Natoon – historiallinen hetki.
Huhtikuu
Pääsiäisenä lähdin tyttäreni kanssa kahdestaan äiti-tytär matkalle Kyprokselle. Tarkoitus oli ottaa rennosti ja lomailla lapsen ehdoilla (ts. suurimmaksi osaksi uima-altaalla). Teimme kaksi retkeä, toisen Troodos vuoristoon ja toisen Agia Napan viereiseen kansallispuistoon, muuten otimme rennosti.
Henkilökohtaisen kriisin päälle iski matkan jälkeen vielä aviokriisi. Sellainen tyypillinen ja monelle parisuhteelle kohtalokas ja kivikkoinen 12-vuoden kriisi. Elämää on jo takana mutta paljon vielä edessä.
Toukokuu
Olin tammikuussa käynyt äänimaljahoidossa, jonka jälkeen sain vahvan intuition matkustaa Färsaarille. Sen seurauksena päädyin keväällä matkabloggaajakollegan Even kanssa yhdessä Färsaarille ja matka oli hyvin onnistunut.
Kävimme paluumatkalla Köpiksessä syömässä ja kilistelemässä yhteiselle onnistuneelle matkalle ja uudelle ystävyydelle.
Tapasimme paluulennolla myös pari suomalaista reissaajamiestä ja siitä alkoi sellainen lumipalloefekti, että tämän matkan jälkeen syveni aviokriisi entisestään.
Toukokuun lopulla lähdimme kaveripariskunnan kanssa Helsinkiin, missä nautimme Rammsteinin keikasta.
Kesäkuu
Alkukesästä teimme ihanan viikonloppuloman. Perjantaina suuntasimme telttailemaan Kauhanevan ja Pohjankankaan kansallispuistoon, seuravaana päivänä kävimme Katikankanjonilla.
Suuntasimme täältä Poriin, Reposaareen ja koirien uimarannalle sekä lopuksi Yyteriin missä nautin kesäillasta koko sielun voimin. Paluumatkalla poikkesimme Merikarvian MuuMaa maatilalle ja Kristiinankaupunkiin jäätelölle.
Pohdimme juhannuksen alla kuumeisesti, mihin päin pohjoista lähtisimme pienelle vaellukselle. Itseä ei poikkeuksellisesti huvittanut ollenkaan lähteä patikoimaan, mutta lopulta päätimme kuitenkin lähteä Syötteelle yhdeksi yöksi.
Toisen yön vietimme Posiolla rannalla riippumatoissa nukkuen. Se oli ihana tapa nauttia yöttömästä kesäyöstä.
Posiolta jatkoimme viikoksi lomalle Rukan mökille, missä nukuin lähes koko viikon. Olin henkisesti jotenkin tosi väsynyt, olihan parisuhteen taistelut vienyt paljon energiaa.
Mökiltä käsin kävimme huiputtamassa Valtavaaran ja Sallassa ihastelemassa kauniita maisemia jotka avautuivat Iso Pyhätunturin huipulta.
Heinäkuu
Teimme juhannuksen ja varsinaisen kesäloman välissä töitä ja suuntasimmekin etätöihin Hankoon tapaamaan siskoani jota en ollut tavannut sen jälkeen kun pandemia oli alkanut.
Kävin Hangossa merijoogassa, ihastelemassa Hangon vesitornista maisemia ja kävelemässä rakkaudenpolulla.
Siskoni vei meidät Bromarvin Vaktkojbergetille, joka oli yllättävän kiva luontokohde koko perheelle! (voin kertoa tästä paikasta lisää joskus myöhemmin).
Hangossa pohdin, olisiko tämä sellaista aluetta mihin voisimme muuttaa? Täällä on kaunista luontoa, meri vieressä, lyhyempi matka lentokentälle sekä alue on täysin kaksikielinen jota lapsillemme vaadin.
Kun kesäloma alkoi, ajoimme suoraan satamaan ja hyppäsimme Wasalinen kyytiin. Seuraavana päivänä suuntasimme Höga Kustenille, missä oli tarkoitus käydä Högbondenin majakalle. Matka alkoi huonosti ja koko matka meni todella vauhdikkaasti eteenpäin ja jotenkin ihan sumussa.
Olimme asuntoautolla matkassa ja päämatkakohteemme oli Keski-Norja ja ensimmäinen kohde oli Trondheim. Sieltä jatkoimme ylöspäin ajaen ja pois tulimme Mo i Ranasta. Keski-Norjan reissusta kerron täällä blogissa lisää alkuvuodesta.
Elokuu
Norjan matkan jälkeen kävimme kotona kirjaimellisesti vain kääntymässä, vaihtamassa ulkoiluvaatteet hellevaatteisiin ja suuntasimme lentokentälle ja Italian Pisaan, vaikka itse Pisassa emme käyneet.
Olimme matkassa ystäväperheen kanssa jonka kanssa olimme vuokranneet maatilamajoituksen Toscanasta. Olimme Italiassa viikon ja kiersimme ympäri Toscanaa vuokra-autolla. Lapset nauttivat toistensa seurasta. Reissussa oli tummat pilvet yllä ja matkan jälkeen tilanne kotona tulehtui jälleen ja elokuussa oli ero lähes hiuskarvan päässä.
Kuun puolessa välissä suuntasimme Saloon kesän ainoille festareille. Itsellä oli ollut koko kesän tosi kova kuume päästä keikoille.
Mennessä yövyimme Kurjenrahkan kansallispuiston parkkipaikalla, teimme töitä asuntoautossa ja kävimme ruokatunnilla käppäilemässä kansallispuistossa.
Syyskuu
Lähdimme syyskuussa Rukan mökille. Olimme kesällä käyneet karhunkatselussa, mutta emme silloin bonganneet karhuja. Saimme veloituksetta tulla uudestaan ja nyt pääsimme syksyn viimeiselle karhunkatselulle. Onneksi näimme tällä kertaa karhuja.
Lapset jäivät appivanhempien kanssa mökille, kun lähdimme puolison kanssa vaellukselle Nuorttijoelle. Menomatkalla rajavartiolaitos pysäytti ja kertoi, että perillä on sitten melkein 30 cm lunta, jatkoimme matkaa. Lunta oli, koko matkan. Syysvaellus oli mieleenpainuva. Keskustelimme vaelluksen aikana vakavista ja vaikeista asioista.
Syyskuussa tein asuntokaupat kaksiosta Hangon läheltä, joten kesän muuttoajatukset saivat tuulta purjeisiin. En ole kuitenkaan Hankoon kokonaan muuttamassa, vaan tarkoitus on pitää asunto kakkoskotina.
Lokakuu
Lokakuussa ei varsinaisesti ollut mitään reissua, mutta suuntasin työmatkalle Helsinkiin. Tämän jälkeen asiat sekä helpottuivat, että pahenivat.
Päätimme, että luovumme nykyisestä kodistamme ensi vuonna ja etsimme meille uuden kodin, minne muutamme on vielä vähän auki. Olinhan tämän vuoden aikana muuttamassa jo Hankoon, Saloon ja Rovaniemelle.
Totesin kuitenkin jälleen kerran, että täällä Pohjanmaalla on kaikki mitä elämäämme kaipaamme ympärille (paitsi tunturit, niitä ei löydy kyllä Hangostakaan), joten kauemmaksi emme tällä hetkellä todennäköisesti päädy muuttamaan. Toivottavasti saisin mielenrauhan ja perheenä uuden alun sellaisesta kodista joka tuntuu kodilta.
Opin tänä vuonna, että olen melkoinen levoton sielu joka jatkuvasti etsii paikkaansa elämässä ja tarvitsee jatkuvaa uudistumista elämään, en osaa jäädä paikoilleen. Elämässä pitää tapahtua asioita, pitää uskaltaa kääntää sivuja elämässä.
Tarvitsen rinnalleni vahvan ja seikkailunhaluisen puolison, jolla pysyy jalat maassa. Onneksi minulla on sellainen ja puolisoni on osoittanut lujaa sitkeyttä, periksiantamattomuutta ja kärsivällisyyttä kun on kaikista myrskyistä huolimatta halunnut jäädä rinnalleni.
Marraskuu
Marraskuussa lähdimme koko perhe Kanariansaarille ja Fuerteventuraan. Kanariansaaret oli kohteena uusi koko muulle perheelle. Kaikki tykkäsivät, kiersimme saarta paljon ja sen myötä matka oli meidän näköinen. Osasimme ottaa rennosti ja unohtaa ongelmat viikoksi, se oli ihanaa ja niin tarpeellista.
Vuosi on ollut raskas, mutta toivoa on koko ajan ollut, kunhan vaan löydetään voimia käydä tämä myrsky läpi, on lopputulos entistä vahvempi. Onneksi on ollut paljon myös hyviä hetkiä, muuten emme olisi näin pitkälle selvinneet.
Kriisi on opettanut paljon ja uskon, että suhde ajautuu ajan kanssa vielä takaisin raiteilleen ja oikeaan suuntaan, vaikka kompassi on ollut välillä kädessä.
Olemme myös löytäneet yhteisen sävelen, mitä tulee matkustamiseen.
Joulukuu
Vuoden viimeinen matka suuntautui Tallinnan joulumarkkinoille, joista olin haaveillut jo viime talvena. Ne oli ihanat ja olimme matkassa samaisen kaveripariskunnan kanssa, joiden kanssa olimme toukokuussa Rammsteinin keikalla.
Viikonloppu huipentui, kun suuntasimme Tallinnan jäähallille Till Lindemannin keikalle.
Olen aina tykännyt käydä keikoilla, mutta tänä vuonna olen pyrkinyt käydä keikoilla useammin, saan niistä paljon uutta energiaa ja hyvää fiilistä. Viikonloppu päättyi koronan sairastamiseen ja loppuvuosi menee vain rauhallisesti joulutunnelmissa.
Vuoden 2023 yhteenveto
Loppuvuonna 2022 kirjoittamassani matkahaave postauksessa, haaveilin mm. Höga Kustenista, Tallinnan joulumarkkinoista, kylpylälomasta, Iso-Syötteestä / Rokuasta, Kuusamosta, Italiasta, espanjankielisestä maasta ja junalla matkustamisesta.
Ainoastaan kursivoidut ideat jäivät tältä vuodelta toteuttamatta, mutta oli pitkään harkinnassa, että olisin tullut junalla kotiin Italiasta, mutta päätin lentää kotiin muun matkaseurueen kanssa.
Oli hyvä että tulin ajoissa kotiin Italiasta, sillä jäi lomaa vielä jäljelle ja yksi kokonainen päivä meni elämäni ensimmäisten tatuointien ottoon (liittyykö keski-iän kriisiin?)
Suurimmat matkahaaveet jäivät tänä vuonna kokonaan toteuttamatta, mutta niihin on tarkoitus panostaa lähivuosina. Uusiin maihin ei tullut tänä vuonna matkustettua kertaakaan ja tapaani poiketen tuli paljon palattua vanhoihin kohteisiin. Uusia kansallispuistoja tuli vain kolme, Syöte, Salla ja Kurjenrahka.
Vuosi on ollut henkisesti raskas, mutta hyvin mielenkiintoinen ja tilanne kotona on heijastunut lähes kaikkiin tänä vuonna tehtyihin matkoihin. Ainoastaan reissu Kanariansaarille oli taisteluista puhdas, se oli kenties juuri siitä syystä vuoden paras matka.
Ensi vuotta odotellessa, mielenkiinnolla odotan minkälaisia muutoksia ensi vuosi tuo mukanaan.
19 kommenttia
Mari /Maailma kotina
Aktiviteettejä sulla riittänyt vuoden aikana todellakin. Missä välissä sä nämä blogijutut ehdit vielä kirjoittaa lapsiperhearjessa? Mä aloitin vasta 2020, kun nuorin oli 14v. Toivottavasti nähdään matkamessuilla 2024, olen hakemassa sinne – lyönyt jo kiinni ajankohdan.
Elina
Toivottavasti Mari törmätään matkamessuilla! Itekin oon 3 yötä Helsingissä messujen alla ja pitää itekin muistaa hakea messupassi myös… Mä kirjoitan iltaisin kun lapset on menny nukkumaan tai sitten viikonloppuisin päikkäreiden aikaan. Sillon kun lapset on hereillä, ei kyllä ehdi tai pysty mitään kirjoitella 🙂
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Täällä tuli myös haettua bloggaajapassi messuille, usean välivuoden jälkeen.
Melkoisen aktiivinen vuosi sinulla ollut. Paljon hienoja reissuja.
Yhdessäolo ei aina ole helppoa. Tsemppiä siihen!
Irina / Lapsiperheen matkassa
Olette ehtineet paljon vuoden aikana! Mielenkiintoisia kokemuksia, kaiken synkemmän arjen lomassa. Toivottavasti ensi vuosi on jo siltä osin valoisampi!
Elina
Kiitos Sari! Ehkä nähdään messuilla? 🙂
Pirkko / Meriharakka
Paljonhan teidänkin vuoteenne on mahtunut. Itselläni vuoden matkojen yhteenveto on vasta työn alla – sen verran taikauskoinen pitää olla, ettei listaa vuoden matkoja ennen kuin viimeinenkin niistä (tämän viikon lopulla Luxemburgiin) on toteutunut – etenkin kun vielä viime viikolla lentoliikenne Münchenin kautta taisi olla melko lailla olematonta. Matkamessut ovat viime vuosina osuneet (silloin kun niitä on järjestetty) juurikin tammipakomme aikaan – tammikuussa jäisten kelien todennäköisyys Etelä-Suomessa on sen verran suuri, että mieluummin olemme silloin jossain jäättömässä paikassa, tänä vuonna Egyptissä, jos kaikki menee hyvin.
Elina
Joo mitään ei kannata kirjoitella, ennenkuin toteutuneet matkat on oikeasti toteutuneet 😀 täällä on nyt vaan kotoilua tiedossa koko loppuvuoden, niin ei ole enää pelkoa reissujen peruuntumisesta. Sen sijaan mitä tulee ensi vuoden suunnitelmiin, niin niistähän ei ikinä tiedä vielä toteutuvatko kaikki varauksista huolimatta, toivottavasti. Tammikuu on kyllä hyvää aikaa paeta talvea, moni taitaa juuri messujen aikoihin olla jossain kaukana lämpöisessä 🙂 Egypti kuulostaa kivalta!
Petra / Mäet ja Mainingit
Kiva ja mielenkiintoinen blogipostaus! Samaistun levottomaan sieluun ja ehkä hieman kauhullakin (innolla) odotan mihin sitä vielä päätyy!
Elina
Kiitos, joo turvallisuushakuisuus + levoton sielo on vähän ristiriitainen yhdistelmä 😀 kovasti haluaisi että asioita tapahtuisi, mutta uskaltaako tehdä isoja ratkaisuja… Aika näyttää miltä elämä hetken päästä näyttää ja mistä sitä itsensä vielä löytää!
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Varsin matkailuntäyteinen vuosi sinulla. Meillä on ollut tänä vuonna vain yksi ulkomaanmatka, kun olimme vajaat 7 viikkoa Pohjois-Amerikassa kesällä. Kotimaassakaan ei olla tänä vuonna matkustettu ihan yhtä paljoa kuin monena muuna vuonna, vaikka joitain kivoja matkoja onkin ollut. Oletko muuten menossa ensi vuonnakin matkamessuille?
Elina
Tuo kuulostaa kyllä todella hyvältä, että teillä on ollut 1 kunnon reissu mihin ootte panostaneet! 7 viikkoa reissussa kuulostaa aivan huikealta, paljon uusia elämyksiä ootte sinä aikana ehtineet saada. Oon kyllä tulossa matkamessuilla, kalenterissa jo ylhäällä. Toivottavasti nähdään siellä! Viime vuonna jo odottelin teitä illan bloggaajatapahtumaan 🙂
Merja / Merjan matkassa
Sinulla on ollut monipuolinen matkailuvuosi. Ikävä kuulla mustista pilvistä, mutta pitkissä avioliitoissa niitä saattaa valitettavasti tulla. Toivottavasti saatte asiat järjestymään ja ensi vuonna voitte jatkaa auringon ja sinisen taivaan alla. Matkamessut on hyvä paikka verkostoitua muiden matkabloggaajien kanssa. Itsekin olen siellä suurimman osan bloggaajakollegoista tavannut ensimmäisen kerran. Ensi vuonna messut jäävät minulta väliin, minkäs muun kuin reissun takia. 🙂
Elina
Reissu on hyvä syy skipata matkamessut! 😀 Kiitos Merja, toivotaan että tämä vuoristorata tästä ensi vuonna tasaantuisi, vaikka hieman kauhulla ensi vuotta odotan, kun tiedän että meillä on muuttokin tulossa ja paljon reissuja siinä välissä. Huh, eiköhän se siitä, luotetaan elämään! 🙂
INDIVUE
Olipas vauhdikas vuosi! Kiva lukea lopuksi, että epävireen jälkeen parisuhteenne löysi yhteisen sävelen taas ja matka jatkuu. Pohjanmaa on minulle tuttua seutua ja olen ajatellut, että onneksi muutin sieltä jo lapsena pois, koska aikuisena en varmasti olisi raaskinut lähteä 🙂
Elina
Haha, ehkä olisi itsekin pitänyt täältä lähteä parikymppisenä ja palata takaisin? Mitä enemmän vuosia kuluu, sitä suurempi kynnys on lähteä muualle kun elämä rakentuu niin monimuotoisesti tälle alueelle (pian tulee kuvioihin lasten kaverit, harrastukset ja koulut yms)
Cilla Maria Travel
Sulla oli kyllä menevä vuosi kaikesta huolimatta 🙂 Kyllä se vaan niin, että ristiriitoja tulee väistämättä eteen, jos suhteessa toinen osapuoli halajaa jatkuvasti maailmalle ja toinen on kotihiiri. Muistaakseni ollaan puhuttu tästä joskus aiemmin, mutta meilläkin tää sama aiheutti aiemmin närää miehessä. Nyt tilanne rauhoittunut, kun reissaan veljen kanssa ja mieskin on rauhallisemmilla mielillä, kun en huitele yksin ties missä jengimaissa. Ja kyllä se tekee ihan hyvää olla välillä erossakin, ainakin mä jaksan arkea paremmin kun pääsen aina välillä pois. Meillä tulee nyt jouluna 19 vuotta täyteen, et eiköhän tää elämä oo asettunu aika lailla uomilleen näinkin. Mut hyvää matkavuotta ja muutenkin kaikkea hyvää ens vuodelle! Valitettavasti ei nähdä matkamessuilla, kun mä oon Merjan lailla taas missäs muualla kuin reissussa.
Elina
Kiitos Cilla! 🙂 Tekin ootte ollu kyllä hurjan kauan yhdessä! <3 Se on tervettä olla toisistaan välillä erossa ja tehdä omiakin juttuja. Ja juu, matkustaminen on tuonut suhteeseen vuosien varrella ristiriitoja, mutta tämän kriisin myötä ollaan nyt jotenkin löydetty vielä paremmin se yhteinen juttu ja mieskin on alkanut innostua matkustelusta enemmän 🙂 silti teen jonkin verran myös reissuja ilman muuta perhettä.
Raija / Kohti avaraa maailmaa
Ikävä kuulla parisuhdeongelmistasi. Mutta eihän sille mitään voi, jos unelmat ja innostuksen kohteet eivät kohtaa. Meilläkin miehellä on ensinnäkin sellainen työ, että fyysisesti voi olla poissa vain sen neljä viikkoa vuodessa. Minulle se ei riittäisi millään. Hän ei myöskään pääse eläkkeelle vielä aikoihin… Eikä edes ole kiinnostunut matkustelemaan. Tähän saakka ollaan selvitty, mutta kipuilen matkustamisen ja ulkomailla asumisasian kanssa miltei jatkuvasti. Itsellä kun ei oletettavasti sitä aikaa enää loputtomiin ole.
Alle viidenkympin ei kannata ikäkriiseillä! Silloin se elämä vasta alkaa mennä alamäkeä 😀
Mutta aivan mahdottomasti olet kuitenkin vuoden aikana ehtinyt mennä, tehdä ja kokea! Ehkä olen itsekin ollut tuollainen menijä nuorempana, nyt hengästyttää jo lukea…
Vaikka olen varmaan vanhimmasta päästä bloggaajia, niin blogi tulee vasta 2-vuotaaksi tammikuussa. En ole käynyt yksilläkään matkamessuilla. Mitä siellä tehdään? Mikä passi? Viitsisikö joku vähän valottaa asiaa minulle?
Toivon sinulle hyvää uutta, kohta alkavaa (matka)vuotta ja seesteisiä olotiloja suhteeseen.
Elina
Kiitos Raija! 🙂 Onneksi tässä ei oo mitään vakavaa ikäkriisiä ollut menossa, mutta meillä on nyt muutenkin lähipiirissä ollut lähivuosina todella paljon eroja, moni pitkäaikainen suhde on kariutunut ja usealla myös pieniä lapsia. Tämä on kai sellainen ajanjakso elämässä, kun on jo viimein kasvettu aikuiseksi ja aletaan miettiä, mitä sitä elämältä vielä tulevaisuudessa odottaa?
Vaikka tässä on ollut omat mausteensa kriisissä, niin se on myös opettanut arvostamaan omaa perhettä entisestään, enkä halua tästä mihinkään lähteä. Etenkin nyt kun ollaan vielä vahvemmin löydetty yhteinen juttu ja viimeisetkin palaset suhteessa alkaa loksahtamaan paikalleen ja on edelleen yhteisiä haaveita. Mullakin on enemmän vuosilomaa kuin miehellä ja yleensä haluan olla kaikki lomat reissussa, niin väistämättä tulee lähdettyä reissuun myös ilman muita perheenjäseniä.
Voit akkreditoida blogisi matkamessuille matkamessujen kotisivuilta https://messukeskus.com/medialle/bloggaajapassi/ ja hakea sieltä bloggajapassia. Passi on haettava muistaakseni ennen 8 tammikuuta 🙂
Kiitos, hyvää uutta vuotta myös sinulle! 🙂